|
Suomalaista rokotusohjelmaa on pidetty sekä toteutuksensa että tulostensa
puolesta esimerkillisenä. Kattavuuslukumme ovat maailmanennätystasoa,
rokotteisiin ei ole liittynyt vakavia haittavaikutuksia, ja olemme ehkäisseet
onnistuneesti vuosikymmenten aikana monia kansanterveydellisesti merkittäviä
infektioita. Tuhkarokon ja hemofilusinfektioiden eradikaatiossa Suomi
on ollut kadehdittu edelläkävijä.
Maailma ympärillämme on kuitenkin muuttunut. Meidän pitää arvioida,
onko rokotusohjelmamme suunnattu oikein, onko uusia uhkia, jotka tulisi
ottaa huomioon ohjelmaa uudistettaessa ja käytämmekö rokottamiseen sijoitettuja
voimavaroja optimaalisesti. Tällä hetkellä puntaroitavana olevat konkreettiset
kysymykset koskevat vastasyntyneiden BCG-rokotusten jatkamista ja ohjelmaan
tarjottuja uusia rokotteita: solutonta hinkuyskärokotetta, hepatiitti
B -rokotetta, vesirokkorokotetta ja rotavirusrokotetta. Aikuisten rokotusohjelmassa
on harkittava ennen muuta influenssarokotusten laajentamista ja pneumokokkirokotteen
optimaalista käyttöä.
Uusien hinkuyskärokotteiden etuna olisi vähäisempi reaktogeenisuus.
Suojatehon suhteen nykyinen rokote on ilmeisesti yhtä hyvä kuin parhaat
uudet rokotteet. Olisiko paikallisten rokotusreaktioiden vähentäminen
riittävä peruste
toisen palstan alkuun
|
|
uuden rokotteen käyttöönotolle? Hepatiitti B -rokotteen
käyttöön Suomessa ei ole samanlaista painetta kuin useissa muissa maissa,
sillä infektion esiintyvyys on meillä alhainen. Meillä on kuitenkin
pieniä epidemioita, joita tuskin saadaan ehkäistyksi ilman kattavia
rokotuksia. Mikä hinta näiden ehkäisemisestä olisi järkevää maksaa?
On esitetty, että vesirokkorokotteen ja rotavirusrokotteen liittäminen
rokotusohjelmaan vähentäisi lasten sairastavuutta ja välillisesti vanhempien
poissaoloa työstä niin paljon, että niiden laaja käyttö olisi kannattavaa.
Vesirokkorokote on juuri liitetty yleiseen rokotusohjelmaan Yhdysvalloissa;
perusteet olivat ennen muuta taloudellisia. Amerikkalaiset laskelmat
eivät kuitenkaan ole suoraan sovellettavissa meidän oloihimme. Rotavirusrokotteen
suojatehosta ja sen antamasta taloudellisesta hyödystä meillä on onneksi
omaa tuoretta tietoa päätöksentekomme pohjaksi.
Rokotusohjelman uudistamista harkittaessa on arvioitava sekä yksilöön
kohdistuvat hyödyt ja haitat että kansanterveydelliset ja -taloudelliset
vaikutukset. Ohjelman laajentaminen millä hyvänsä edellä esitetyllä
vaihtoehdolla aiheuttaa miljoonien markkojen lisälaskun rokotteiden
hankinnasta vastaaville. Meidän pitää käydä prioriteettikeskustelu ennen
päätösten tekoa. Aloitetaan se nyt.
Juhani Eskola, KTL
|