Tuhkarokko, sikotauti ja vihurirokko hallinnassa Suomessa

Aikaisemmin yleisiä ja usein vaarallisiakin lastentauteja tuhkarokkoa ja vihurirokkoa vastaan alettiin rokottaa Suomessa monokomponenttirokottein vuonna 1975. Laajamittaiset tuhkarokko-, sikotauti- ja vihurirokko (MPR)-rokotukset käynnistyivät vuonna 1982. Tehokkaan rokotteen ja korkean rokotuskattavuuden seurauksena nämä kolme lastentautia ovat endeemisinä kadonneet Suomesta.

Vuonna 1982 yleiseen lasten rokotusohjelmaan liitettiin nykyinen kahden pistoksen rokotuskäytäntö. Eläviä heikennettyjä MPR-viruksia sisältävä yhdistelmärokote annetaan 14-18 kuukauden ja kuuden vuoden iässä. Rokotuskattavuus on ollut korkea.

Suomessa on ensimmäisenä maana päästy eroon tuhkarokosta. Samalla ovat myös sikotauti ja vihurirokko lähes hävinneet. Näiden tautien nopeaa vähenemistä on edesauttanut rokotteen käyttö myös vanhemmissa ikäryhmissä, joissa perinteisesti on ollut melko paljon näihin tauteihin sairastumattomia yksilöitä. Vuonna 1988 11-13-vuotiaitten tyttöjen monokomponentti vihurirokkorokotus korvattiin MPR-rokotteella. Samalla suositeltiin rokotteen antamista samanikäisille pojille, jotka eivät olleet sairastaneet näitä tauteja tai aiemmin saaneet kahta MPR-rokotusta. Armeijassa oli käytetty vuodesta 1960 inaktivoitua sikotautirokotetta. Se korvattiin vuonna 1986 MPR-rokotteella. Lisäksi paikkakunnilla, joilla MPR-tauteja esiintyi, oli lupa käyttää valtion kustantamaa rokotetta epidemian lopettamiseksi. Lisäksi rokotetta on käytetty mm. terveydenhoitoalan oppilaitoksissa, jotta opiskelijat eivät tulevissa työpaikoissaan sairastuisi näihin tauteihin tai levittäisi näitä.

Kiitos terveydenhoitajien

Kiitos edellä mainittujen rokotusten korkeasta kattavuudesta kuuluu erityisesti terveydenhoitajille. He ovat ammattitaidollaan saavuttaneet rokotettavien luottamuksen ja pystyneet saavuttamaan ja ylläpitämään yli 97 prosentin rokotuskattavuuden. Tästä syystä MPR-taudit ovat nopeasti hävinneet maastamme. Viimeinen laaja sikotautiepidemia oli vuonna 1987, tuhkarokkoepidemia vuonna 1988-89 ja viimeiset vihurirokkoepidemiat vuosina 1990 ja 1991. Näissä epidemioissa sairastuivat lähes yksinomaan MPR-rokotuksen saamattomat rokotusohjelman ulkopuolelle jääneet yksilöt.

toisen palstan alkuun

Tilanteen kehitystä on intensiivisesti seurattu KTL:ssä. Vuoden 1987 alusta lähtien MPR-tautien diagnoosi määrättiin varmistettavaksi serologisin laboratoriomenetelmin. KTL:n virusrokotelaboratorio on suorittanut ja tekee jatkossakin nämä määritykset veloituksetta. Näin on saatu arvokasta ja tarkkaa tietoa MPR-tautien esiintyvyydestä Suomessa. Rokotettujen vasta-ainesuojan kestoa on seurattu 15 vuotta sitten aloitetussa seurantatutkimuksessa.

Viimeisen kolmen vuoden aikana kaikkien kolmen MPR-taudin voidaan katsoa hävinneen endeemisessä muodossa Suomesta. Tautitapauksia on ollut noin kymmenen tai vähemmän vuodessa. Näistä pääosa on saanut tartuntansa ulkomailta. Nykyisin epäillyistä MPR-tautitapauksista useimmat liittyvät hiljan suoritettuun MPR-rokottamiseen. Osassa tapauksia on annettu gammaglobuliinia tai verensiirto, mitkä voivat johtaa virheelliseen serologiseen tutkimustulokseen. Myös IGM-luokan vasta-ainemääritysten väärät positiiviset reaktiot ovat osoittautuneet joidenkin epäiltyjen tautitapausten aiheuttajiksi. Vuosina 1996 ja 1997 ei Suomessa ollut ainuttakaan serologisesti varmennettua tuhkarokkotapausta. Sikotautia ja vihurirokkoa oli vain muutama yksittäinen tapaus ja nekin olivat ulkomailta peräisin. Kuitenkin viime vuosina on tehty noin 2 000 laboratoriotutkimusta vuodessa näiden tautien toteamiseksi. Väestössä nykyisin todettu korkea vasta-ainesuoja saattaa kuitenkin tulevaisuudessa heiketä, kun immuniteetin ylläpidon kannalta merkittävät, aiemmin yleiset ns. luonnon tehosteinfektiot ovat jääneet pois.

Suomessa saavutettu erinomainen epidemiatilanne vaatii jatkossakin lasten rokotusohjelman jatkamista, kunnes muut maat onnistuvat omassa hävityskampanjassaan. WHO on julistanut tuhkarokon yhdeksi maapallolta hävitettävistä taudeista. Se saattaa toteutua, kun polion hävityskampanja on lähivuosina saatettu päätökseen ja siihen käytettyjä voimavaroja vapautuu. Mikäli lapsia jätetään rokottamatta MPR-rokotteella, he altistuvat näille taudeille tavanomaista vanhempina. Tämä voi tapahtua esimerkiksi ulkomaanmatkan yhteydessä. Vanhemmalla iällä sairastettuihin MPR-tauteihin tiedetään liittyvän kohonnut komplikaatioriski.

Martti Valle, KTL
(09) 4744 8365, martti.valle@ktl.fi