Arseeni ja fluoridi pilaavat paikoittain kaivovesiä

Hyvin korkea arseenialtistuminen on Suomessa kaivoveden välityksellä harvinaista. Joillakin rajatuilla alueilla arseeni, kuten myös fluoridi, saattavat olla erittäin tärkeitä kaivovesiä pilaavia tekijöitä. Tällaisilla alueilla on suositeltavaa, että järjestetty vesihuolto ulotetaan mahdollisimman monelle, koska ongelmalliset aineet vedestä on helpompi poistaa vesilaitoksissa. Aina vesihuoltoon liittyminen ei ole mahdollista, joten puhdistusjärjestelmiä tulisi myös kehittää yksityistalouksiin.

Päivi Kurttio arvio Kuopion yliopistoon tehdyssä väitöskirjassaan suomalaisissa kaivovesissä luonnollisesti esiintyvien arseenin ja fluoridin vaikutuksia ihmisten terveyteen. Työssä selvitettiin arseenin aineenvaihduntaa, sen vaikutuksia perimään ja syöpäriskiin sekä tiettyjen oireiden esiintymiseen. Lisäksi tutkittiin fluoridin vaikutuksia lonkkamurtumariskiin.

Arseenia tietyillä alueilla

Tietyillä alueilla, etenkin Lounais-Suomessa ja Keski-Lapissa, mutta myös muualla, ihmiset saattavat altistua kaivoveden kautta suurille arseenipitoisuuksille. Voimakas altistuminen voitiin selvästi osoittaa ao. henkilöiden kohonneina virtsan ja hiusten arseenipitoisuuksina.

Arseenin poistuminen elimistöstä sekä mahdolliset terveysvaikutukset liittyvät arseenin aineenvaihduntaan, joka lienee erilainen eri väestöillä. Suomalaisten arseenin aineenvaihdunta näyttää kuitenkin olevan samanlainen kuin useimmilla aikaisemmin tutkituilla väestöillä. Tämä puolestaan viittaa siihen, että muiden väestöjen arseenialtistumisen aiheuttamat kielteiset terveysvaikutukset pätevät myös suomalaisiin. Tämä on tärkeä tieto riskinarvioinnin kannalta, kun esimerkiksi määrätään uusia raja-arvoja juomaveden suurimmalle sallitulle arseenipitoisuudelle.

Arseenin syöpäriski arvioitava uudelleen

Koska paikallinen korkea arseenialtistuminen voitiin osoittaa ja olemassa olevien ympäristörekistereiden perusteella oli todennäköistä, että samanlaisia altistumistasoja

toisen palstan alkuun

voi löytyä myös muualta Suomesta, tutkimus laajennettiin koko maahan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin arseenin vaikutuksia virtsaelinten syöpävaaraan. Kaikki Syöpärekisteriin ilmoitetut virtsarakko- ja munuaissyöpätapaukset vuosilta 1981-94 valittiin kaikista niistä vuosina 1900-30 syntyneistä suomalaisista, jotka olivat asuneet samassa, järjestetyn vesihuollon ulkopuolisessa osoitteessa ainakin vuosina 1967-80. Ne, jotka olivat käyttäneet juomavedeksi porakaivoa ennen vuotta 1981, valittiin lopulliseen tutkimusväestöön (61 virtsarakko- ja 49 munuaissyöpätapausta ja 275 kontrollia). Porakaivovesien arseenipitoisuudet olivat matalia ja vain yksi prosentti ylitti juomaveden nykyisen raja-arvon 10 µg/l. Matalista altistumistasoista huolimatta virtsarakkosyöpä näytti olevan yhteydessä korkeimpiin veden arseenipitoisuuksiin. Tämän tutkimus, kuten muutamat muutkin kokeelliset ja väestötason tutkimukset viittaavat siihen, että arseeni lisäisi virtsarakkosyöpäriskiä vain syövän synnyn loppuvaiheessa ja yhdessä muiden syöpävaarallisten tekijöiden (kuten tupakoinnin) kanssa. Arseenialtistuminen ei ollut yhteydessä munuaissyöpäriskiin. Tämän ja aikaisempien tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että nykyiseen arseenin juomaveden raja-arvoon liittyvä syöpäriski tulisi arvioida uudelleen.

Fluoridi lisää murtumariskiä

Fluoridialtistumisen ja lonkkamurtuminen yhteyttä tutkittiin rekisteripohjaisesti 144 627 kaivon käyttäjän muodostamassa aineistossa. Kaivoveden fluoridipitoisuus arvioitiin jokaiselle kohortin jäsenelle Geologian tutkimuskeskuksen pohjavesitietokannan avulla. Tiedot vuosina 1981-94 tapahtuneista lonkkamurtumista saatiin Sairaalapoistorekisteristä. Naisilla, jotka olivat 50-64-vuotiaita seurannan alussa 1981, fluoridi lisäsi annosvasteisesti lonkkamurtumariskiä. Miehillä tai vanhemmilla naisilla yhteyttä fluoridin ja lonkkamurtumien välillä ei havaittu.

Artikkeli perustuu Päivi Kurttion väitöskirjaan Arsenic and fluoride in well waters - exposure and health effects
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A 12/1999, ISSN 0359-3584, ISBN 951-740-134-5

Päivi Kurttio, KTL
(017) 201 362, paivi.kurttio@ktl.fi