Työttömyys paransi joillakin elintapoja

Vuosikymmenen alun talouslama muistutti Suomen suurtyöttömyyden osalta aiempia lamakausia, muuten hyvinvointiyhteiskunnan lama oli erilainen kuin pula-aikoina. Kansanterveyslaitoksella tutkitaan lama-aikaisen työttömyyden vaikutuksia terveyteen. Tutkimuksen perusraportti on ilmestynyt ja se osoittaa työttömyydellä olleen myös myönteisiä vaikutuksia.

Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK)-tutkimukseen vuosina 1989-90 vastanneet noin 7 000 suomalaista saivat vuonna 1997 postitse seurantalomakkeen, jossa tiedusteltiin elintapoja sekä erilaisia terveyteen liittyviä tekijöitä. Tutkimukseen vastanneita 22-72-vuotiaita suomalaisia oli noin 5 500, lähes 80 prosenttia alkuperäiseen kyselylomakkeeseen vastanneista. Joka neljäs vastanneista oli kokenut työttömyysjakson, joko muutaman kuukauden tai vuosienkin pituisena. Tutkimuksen perusraportissa verrataan työttömänä olleiden terveyttä ja elintapoja omaan lamaa edeltävään tilanteeseen sekä työssä pysyneiden tilanteeseen.

Ruokatottumuksissa erisuuntaisia muutoksia

Työttömyys heijastui perheen taloudelliseen tilanteeseen ja vaikutti epäilemättä ruokavalintoihin. Sekä miehet että naiset ovat muuttaneet ruokatottumuksiaan - osin parempaan, osin huonompaan suuntaan. Rasvaisen maidon kulutus väheni ja kevytmaidon kulutus lisääntyi erityisesti työttömänä olleilla yli 45-vuotiailla naisilla enemmän kuin työssä pysyneillä samanikäisillä naisilla. Yli 45-vuotiaat työttömänä olleet pitivät voin käyttötottumuksestaan kiinni tiukemmin kuin työttömänä olleet alle 45-vuotiaat voinkäyttäjät, jotka siirtyivät usein margariineihin.

Osa työttömistä lihoi

Uusien ravintosuositusten mukaan leipää tulisi syödä enemmän kuin viisi viipaletta päivässä. Työttömät miehet kuluttivatkin leipää selvästi enemmän kuin työssä käyneet. Vaikka kehitys on suotuisa, on mahdollista, että rasvaisten leivänpäällysteiden, kuten juustojen ja makkaran kulutus on leivän kulutuksen ohella lisääntynyt. Alle 45-vuotiaat työttömänä olleet aiemmin normaalipainoiset miehet ja naiset olivatkin lihoneet useammin kuin työssä pysyneet. Yli 45-vuotiailla vastaavaa eroa ei ollut.

Vähiten ruokatottumusten terveellistyminen työttömänä olleilla näkyi vihannesten kulutuksessa. Työssä koko lama-ajan pysyneet alle 45-vuotiaat miehet ja naiset käyttivät selvästi useammin vihanneksia päivittäin verrattuna työttömänä olleisiin. Eroa ei havaittu yli 45-vuotiailla. Työpaikkaruokailu saattaa merkitä paljonkin vihannesten päivittäiskäytössä.

Alkoholin kulutus väheni

Työttömänä olleet nuoret alle 45-vuotiaat miehet eivät lisänneet alkoholin kokonaiskulutusta sen enempää kuin työssä pysyneetkään - 45 vuotta täyttäneillä työttömänä olleilla miehillä alkoholin kokonaiskulutus oli työttömyyden myötä vähäisempää kuin ennen työttömyyttä. Työttömänä olleet naiset raitistuivat työssä pysyneisiin naisiin verrattuna vielä enemmän kuin miehet. Etenkin naisilla mutta myös miehillä on mahdollista, että taloudellisten seikkojen lisäksi ihmissuhdeverkostojen ehtyminen on vaikuttanut myös alkoholin kulutusta vähentävästi.

toisen palstan alkuun

Vapaa-ajan liikunta lisääntyi

Tutkimuksen mukaan varsinkin työttömänä olleiden aika kuluu entistä paremmin, sillä työttömänä olleet kaikenikäiset miehet ovat lisänneet vapaa-ajan liikuntaa selvästi enemmän kuin työssä pysyneet. Naisista vain yli 45-vuotiaat työttömänä olleet harrastivat vapaa-ajan liikuntaa enemmän kuin työssä pysyneet, alle 45-vuotiailla eroa ei ollut. On mahdollista, että vapaa-aikana aktiiviset miehet ovat jo työssä ollessaan harrastaneet aktiivisesti työmatkaliikuntaa, ja ovat muuttaneet työmatkaliikunnan vapaa-ajan liikunnaksi. Todennäköisin syy on kuitenkin työttömyyden mukanaan tuoma aika; kun ei ole kiire töihin, ehtii harrastaa liikuntaakin.

Joillakin stressi hellitti

Työttömyys lievensi stressiä kaikenikäisillä miehillä. Naisista vain yli 45-vuotiaat tunsivat olonsa keventyneeksi; alle 45-vuotiaat työttömänä olleet olivat yhtä stressaantuneita kuin työssä pysyneet kanssasisarensa. Naiset olivat miehiä useammin tietoisia ja huolestuneita lähisukulaistensa ja tuttaviensa ongelmista, kuten myös perheensä ihmissuhteista ja taloudellisesta tilanteesta. Työttömänä olleet kohtasivatkin työssä pysyneitä useammin elämänmuutoksia, kuten avioeroja, ihmissuhteiden katkeamisia ja muuttoja kaksi kertaa useammin kuin työssä pysyneet.

Kun vastaajia pyydettiin vertaamaan nykyistä tilannetta lamaa edeltävään aikaan, tunne-elämä ja oma minuus huolestutti nykytilanteessa miehiä enemmän kuin naisia. Kaikki miehet olivat vuonna 1997 selvästi tyytymättömämpiä itseensä ja ihmissuhteisiinsa vuoteen 1989/90 verrattuna kuin naiset, joita vuonna 1997 askarrutti eniten taloudellinen selviytyminen.

Henkiset huolet näkyivät myös terveyspalvelujen käytössä. Yleisimmät vaivat miehillä liittyivät ruoansulatukseen ja naisilla päänsärkyyn. Yli 45-vuotiaiden miesten lääkärissäkäynnit lisääntyivät enemmän kuin naisten, vaikka naiset oirehtivatkin edelleen miehiä enemmän. Lääkkeiden käyttö lisääntyi erityisesti työttömänä olleilla, jotka kuluttivat särky-, uni- ja rauhoittavia lääkkeitä runsaammin kuin työssä olleet.

Ohimenevä elintapojen tarkistus?

Työttömäksi joutuminen on tutkimuksen mukaan tervehdyttänyt osaa ruokatottumuksista, vaikka kielteisiäkin kehityssuuntia havaittiin. Toisaalta lama toi toivottua lomaa ja helpotti stressiä, miehet jopa lisäsivät liikuntaharrastusta. Työttömyydellä on kuitenkin edelleen monia syrjäytymiseen johtavia mekanismeja, ja elintavoissa näkyvä myönteinen kehitys saattaa mennä ohi. Vasta seuraava tutkimus kertoo, miten kauan työttömyyden virittämät elintapojen muutokset säilyvät.

Viite:
Riitta Luoto, Satu Helakorpi, Antti Uutela: Lama ja terveys. Aikuisväestön terveyskäyttäytyminen (AVTK)-aineiston 7-vuotisseurantatutkimus 1989/90-1997. Tutkimuksen toteutus ja perustaulukot.
Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B10/1999. Hakapaino Oy, Helsinki. ISBN 951-740-132-9, ISSN 0359-3576.

Riitta Luoto, KTL
(09) 4744 8792, riitta.luoto@ktl.fi
Satu Helakorpi, KTL
Antti Uutela, KTL