Aikuisten terveyskäyttäytymisseurantaa
20 vuotta

Elintapasairauksien sydän- ja verisuonitautien ja syövän ollessa keskeisiä kansanterveysongelmia Suomessa KTL päätti STM:n tukemana aloittaa aikuisväestön elintapaseurannan vuonna 1978. AVTK-seurantaa tehdään KTL:n epidemiologian ja terveyden edistämisen osastolla terveyskasvatustutkimuksen yksikössä.

Seurantaa on toistettu vuosittain lähtien 5 000 henkilön otoksella 15-64-vuotiaasta suomen- ja ruotsinkielisestä väestöstä. Keväisin toteutettuun kyselyyn on vuosien mittaan ehtinyt vastata runsaat 80 000 suomalaista. Hyvän vastausaktiivisuuden (keskimäärin 76 %) ansiosta tulokset kuvaavat elintapojen kehitystä sekä siihen liittyviä tekijöitä.

AVTK:n tietoja on koko ajan käytetty monipuolisesti terveyden edistämistyössä - niin joukkotiedotuksessa, terveystutkimuksessa, kampanjoiden suunnittelussa ja arvioinnissa kuin myös terveyttä edistävän lainsäädännön laadinnassa. Viime vuosina AVTK:ta on enenevästi hyödynnetty kotimaisissa paikallisissa terveysohjelmissa sekä kansainvälisessä yhteistyössä, mm. Baltian maissa (FINBALT HEALTH MONITOR) ja Venäjän Karjalassa.

Elintapojen muutokset 1978-98

Kahdessakymmenessä vuodessa suomalaisten elintavat ovat muuttuneet paljon.

Myönteistä on ollut miesten vähenevä tupakointi sekä molempien sukupuolten laskeva tyydyttyneen rasvan käyttö sekä lisääntyvä kuntoliikunta. On kuitenkin myös toiseen suuntaan vievää kehitystä: naisten tupakointi on lisääntynyt, alkoholin kulutus on lisääntynyt ja väestö on lihonut. Kasvisten ja viljan käytössä ollaan edelleen melko kaukana tavoitteista.

Tupakointi

Miesten päivittäistupakointi on harvinaistunut samalla kun naisten tupakointi on hieman

toisen palstan alkuun

yleistynyt. Satunnainen tupakointi on kuitenkin samanaikaisesti lisääntynyt ja tupakoinnin koulutusryhmäerot laajentuneet. Kokonaisuutena ottaen tupakointi, jonka hillitsemiseen maassamme on käytetty runsaasti resursseja, on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Tupakoinnin kehitys on kuitenkin herkkäliikkeistä, joten jatkuvaa työtä tarvitaan niin sen ehkäisyssä kuin lopettamisen tukemisessakin.

Ruokavalinnat

Rasvaisen maidon ja voin käyttö on vähentynyt kaikissa koulutusryhmissä niin miehillä kuin naisilla, vaikkakin eri tahtiin. Tuoreiden vihannesten, hedelmien ja marjojen käyttö on lisääntynyt. Väestön painonnousu antaa kuitenkin viitteen siitä, että ruoan määrää tulisi vähentää ja liikuntaa lisätä.

Alkoholinkäyttö

Suomalaisten alkoholinkäyttö on kaikilla mittareilla tarkasteltuna lisääntynyt. Täysraittiita on nykyään entistä vähemmän, keskimääräinen viikkokulutus on kasvanut, samoin runsaasti juovia on entistä enemmän. Lisäys koskee kaikkia väestöryhmiä. Kaikkia juomalaatuja kulutetaan entistä enemmän. Alkoholinkulutuksen seuranta on erityisen ajankohtaista, koska alkoholijuomien saatavuus saattaa lähi vuosina parantua ja hintataso laskea.

Liikunta

Suomalaisten vapaa-ajanliikunta on lisääntynyt. Naiset ovat miehiä aktiivisempia työmatkaliikkujia. Kun työn ja arkiaskareiden vaatima energiankulutus on kuitenkin voimakkaasti vähentynyt, pitäisi liikuntaa lisätä monessa väestöryhmässä.

Antti Uutela, KTL
(09) 4744 8619, antti.uutela@ktl.fi
Pekka Puska, KTL