Kolmannet valtakunnalliset Kansaterveyspäivät 1998

Kansaterveyspäivien 1998 aiheiksi oli valittu klassisten kansanterveyskysymysten lisäksi tapaturmien ja väkivallan ongelmat. Päiville osallistui noin 400 alan ihmistä.

Ministeri Terttu Huttu-Juntunen muistutti avauspuheessaan, että hyvistä saavutuksista huolimatta maamme kansanterveystyö on haasteen edessä: Monien kansansairauksien määrä on valtakunnallisella tasolla laskenut, mutta kehitys ei ole ollut tasaista vaan terveyserot eri ryhmien välillä ovat Suomessa jyrkemmät kuin muissa Pohjoismaissa.

Ehkäisevä terveydenhuolto tärkeää

Dosentti Kimmo Koskenvuo käsitteli esitelmässään ehkäisevän terveydenhuollon keskeisimpiä haasteita. Hänen mukaansa yhtenä ongelmana on, ettei ehkäisevän työn vaikuttavuudesta ole varmaa tietoa. Tehokkaista ehkäisykeinoista poikkeuksena ovat rokotukset, joiden avulla merkittäviä infektiotauteja on saatu aisoihin tai jopa hävitetty.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten tupakointi on vähäistä, mutta silti se aiheuttaa vuosittain tuhansia kuolemia, myös päihteiden käyttö aiheuttaa turhia kuolemia. Alkoholisairaudet ja -myrkytykset aiheuttavat merkittävän osan suomalaisten nuorten ja keski-ikäisten miesten kuolemista. Alkoholi on taustalla monessa itsemurhassa ja tapaturmaisessa tai väkivaltaisessa kuolemassa.

Koskenvuo peräänkuulutti myös kurinalaisuutta terveysliikuntaan ja painontarkkailuun. Vain joka kolmas suomalainen harrastaa terveysliikuntaa. Kouluikäisistä pojista vain kolmannes ja tytöistä neljännes harrastaa vapaa-aikanaan liikuntaa. Koululaisten liikunnan lisäämisen ohella Koskenvuo siirtäisi koulujen alkamisajan kello kahdeksasta kello yhdeksään.

Liikunnan vähäisyys johtaa helposti myös ylipaino-ongelmaan. Siitäkin huolimatta, että väestömme ravitsemustottumukset ovat kehittyneet terveyden kannalta suotuisaan suuntaan, puolet keski-ikäisistä naisista ja kaksi kolmasosaa miehistä on ylipainoisia.

Väkivaltakin on kansanterveysongelma

Tupakoinnin lopettaminen on hyvä esimerkki siitä, että tauteja voidaan ehkäistä käyttäytymisen muutoksella. Voitaisiinko väkivaltaa vähentää samoin? Tohtori Alferd McAllister kertoi Hustonissa, Helsingissä ja Calisssa tehdyistä asennetutkimuksista ja interventioista, joissa tutkittiin väkivallan vähentämiskeinoja. Tulokset olivat kannustavia: Asenteellisuus eri väestöryhmiä kohtaan väheni samoin kuin väkivaltainen käyttäytyminen ja solvaaminen.

Väkivallan esiintymiseen vaikuttavat mm. aseiden saatavuus, turvallisuuden puute, väestöryhmien välinen vihamielisyys ja taloudellinen eriarvoisuus. Yksilön ja yhteisön tapa tulkita erilaisia ristiriitoja

toisen palstan alkuun

ja uhkatekijöitä vaikuttavat siihen, miten niihin reagoidaan. Tähän vaikuttavat myös asennoituminen esim. sodan, tappamisen tai itsensä puolustamisen oikeutukseen ja suhtautuminen eri väestöryhmiin (esim. eri kulttuureista tuleviin).

Välineeksi väkivallan vastaisessa työssä McAllister esitti asenteisiin vaikuttamista, esimerkiksi koululaisille suunnattujen lehtisten avulla. Erilaisten tarinoiden avulla lukijoille neuvotaan, miten toimia uhkaavassa väkivaltatilanteessa. Tästä voisi olla esimerkkinä jonkun nuoren kertomus, siitä miten hän oli vähällä käyttäytyä väkivaltaisesti, mutta kuinka hän kykenikin hillitsemään itsensä ja miten hän sen käytännössä teki. Kertojina voidaan hyvin käyttää erilaisia roolimalleja esimerkiksi entistä jengin johtajaa. Lehtisissä voi olla myös pakolaisten / muiden ulkomaalaisten kertomuksia heidän rasismin kohteeksi joutumisestaan, omasta kulttuuristaan sekä elämästään Suomessa ja kotimaassaan.

Aasi, ankka ja susi

Terveysterrorismia käsitellyt ylilääkäri Harri Vertio pitää viittausta terveysterrorismiin haasteena - se on signaali. Sen pitäisi muistuttaa, kuinka tärkeää on olla sekä avoin että kriittinen omaa työtään kohtaan. Terveysterrorismin käsite on myös kulttuurisidonnainen. Eri aikoina tai eri kulttuureissa tehtävät interventiot saattavat hyvinkin vaikuttaa terveysterrorismilta tässä ja nyt tarkasteltuna.

Vertio jakoi terveysvalistuksen/-terrorismin teemat tupakoiviin aaseihin, irrationaalisiin uutisankkoihin ja metsästäviin susiin. Tupakoivien aasien teema nousee ajatuksesta, etteivät edes eläimet polta, jolloin tupakoivien pitää olla tyhmiä. Irralliset uutisankat edustavat puolestaan satunnaisesti poimittuja (ei siis valikoituja) terveysuutisia, jotka julkaistaan ilman sen kummempaa laatuvaatimusta. Metsästävien susien teema kehottaa ihmistä taistelemaan terveytensä ja sairauksien uhkaaman henkensä puolesta.

Terveysvalistuksen keinot ovat vaihdelleet. Nykyään ymmärretään, että voimakasta pelkoa aiheuttavat kampanjat toimivat itse itseään vastaan. Toisaalta koululaiset saattavat laatia ikätovereilleen repäisevän ja ahdistavan tupakoinnin vastaisen julisteen.

Terveysterrorismia ei ole vain liian hanakka terveystapoihin puuttuminen vaan myös se, ettei ihmistä tueta terveyteen liittyvässä päätöksenteossa, esimerkiksi rintasyöpäpotilaalle saatetaan antaa hoitovalinnoissa liian paljon vastuuta. Eräässä aineistossa puolet rintasyöpäpotilaista halusi lääkärin päättävän hoitolinjasta. Toisaalta ne potilaat jotka itse päättivät hoitotavasta olivat kolmen vuoden seurannan aikana vähemmän masentuneita kuin muut.

Referoinut
Anne-Marie Vartti
anne-marie.vartti@ktl.fi