Kreikkalaisjuhlien ruokamyrkytys liharuuasta

Helsingin Kaapelitehtaalla järjestettiin viime lokakuussa tapahtuma "Kreikkalaista kulttuuria suomalaisin voimin", johon osallistui 600-700 henkilöä eri puolilta Suomea. Tapahtuman jälkeen osallistujista suuri osa sairastui gastroenteriittiin. Epidemiaepäilystä ilmoitettiin Helsingin kaupungin ympäristökeskukseen. Tieto välitettiin edelleen Helsingin kaupungin epidemiologiseen yksikköön, joka hankki 12 helsinkiläisestä sairastuneesta ulostenäytteet. Ympäristökeskus selvitti ruoanvalmistukseen liittyviä seikkoja. Epäilyilmoitus faksattiin myös Kansanterveyslaitokselle.

Ruokamyrkytyksen laajuutta ja riskitekijöitä selvitettiin takautuvasti kyselylomaketutkimuksella. Lomakkeella kerättiin tietoa tilaisuudessa nautituista ruokalajeista ja juomista sekä tilaisuuden jälkeen ilmaantuneista oireista ja niiden alkamisajankohdasta. Suuren osallistujamäärän vuoksi Helsingin ympäristökeskus lähetti lomakkeet helsinkiläisille ja KTL:n infektioepidemiologinen yksikkö pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuville.

Vain lammaspata oli yhteinen tekijä

Pääkaupunkiseudun ulkopuolisista osallistujista 92 prosenttia (133/144) palautti kyselylomakkeen. Tilastollisessa analyysissä henkilöiden, jotka olivat tilaisuuteen osallistumisensa jälkeen saaneet ripulia ja vatsakipuja/pahoinvointia, katsottiin täyttävän tapausmääritelmän ehdot. Näitä henkilöitä todettiin 103. Heistä 97 prosenttia oli saanut ripulia, 83 prosenttia vatsakipuja ja 46 prosenttia pahoinvointia. Oireet olivat alkaneet ruokailusta keskimäärin kymmenen tunnin kuluttua (vaihteluväli 1-9 tuntia) ja kestäneet keskimäärin vuorokauden (vaihteluväli 2-85 tuntia). Ruokalajeista ainoistaan lammaspadan syönti liittyi tilastollisesti merkitsevästi sairastumiseen. Lammaspataa syönneillä oli lähes kuusinkertainen riski täyttää tapausmääritelmän ehdot verrattuna henkilöihin, jotka eivät kertoneet syöneensä sitä (tapauskertymä 81 % versus 14 %; riskisuhde 5.7; 95 % luottamusväli 0.9-34.9; p=0.0005). Ympäristökeskus toimitti kyselylomakkeet 115 helsinkiläiselle, joista 102 palautti lomakkeen ja heistäkin suurin osa (90 %) oli sairastunut tilaisuuden jälkeen. Kahdestatoista oireisesta henkilöstä saatiin ulosteviljely 3-tutkimus. Kahdeksalla henkilöllä ulosteesta kasvoi Clostridium perfringensiä runsaasti ja yhdellä

toisen palstan alkuun

kohtalaisesti. Kahdella ulosteesta todettiin Staphylococcus aureus. Ulostenäytteiden elekronimikroskopia ja kaliki- sekä astrovirus-PCR olivat kaikilla negatiiviset.

Hidas jäähdyttäminen, huono lämmitys

Ruoka oli valmistettu Helsingissä sijaitsevassa ravintolassa. Ateriaan kuului lammaspata, kreikkalainen salaatti, jugurtti-maitorahka-kasvissalaatti (tsatsiki) sekä säilykkeinä hankitut valkopavut ja viininlehtikääryleet. Lammaspataa lukuun ottamatta ruoat tarjoiltiin kylminä. Ravintolan puutteellisista tiloista johtuen lampaanpaistia valmistettiin jo 4-2 päivää ennen juhlaa. Paistettu liha oli jätetty huoneenlämpöön jäähtymään. Paistit pilkottiin päivää ennen syöntiä ja kuljetettiin Kaapelitehtaalle. Siellä se lämmitettiin jättikokoisella wokki-pannulla. Myös Kaapelitehtaalla lihoja säilytettiin ainakin osittain huoneenlämmössä. Annoksia myytiin lyhyessä ajassa noin 590, joten on hyvin mahdollista, ettei kuumennus ollut aina aivan riittävä.

Elintarvikenäytteiksi saatiin kreikkalaista salaattia, tsatsikia ja paistettua lampaanpaistia. Näissä ei todettu patogeenisia mikrobeja eikä myöskään merkittäviä määriä Clostridium perfringensiä. Tutkimusten yhteydessä kuitenkin todettiin, että näytteeksi toimitettu paisti oli kokonainen, kun taas Kaapelitehtaalle toimitettu liha oli etukäteen paloiteltu ravintolassa ja näin on mahdollista, että näyte ei ollut samasta erästä lihaa kuin sairauden aiheuttanut.

Ruokamyrkytysepidemian aiheuttajaksi varmistui potilasnäytteiden perusteella Clostridium perfringens. Tähän sopivat myös hyvin elintarvikeanamneesi ja sairastuneiden henkilöiden oireisto itämisaikoineen. Clostridium perfingensin aiheuttaman ruokamyrkytyksen välittäjänä liha on klassinen, samoin edellä kuvatut lihan käsittelyvirheet: kapasiteettiin suhteutettuna liian suurten erien käsittely, puutteellinen jäähdytys, liian aikainen valmistus, säilytys huoneenlämmössä ja mahdollisesti puutteellinen kuumennus.

Outi Lyytikäinen, KTL
(09) 4744 8783, outi.lyytikainen@ktl.fi
Clara Wilkman, KTL
Anja Kaarna/Timo Rostila,
Helsingin epidemiologinen yksikkö
Antti Pönkä, Helsingin ympäristökeskus