Apteekkikysely ruiskujen ja neulojen myynnistä | ||
A-klinikkasäätiö käynnisti sosiaali- ja terveysministeriön ja KTL:n infektioepidemiologian osaston pyynnöstä vuonna 1996 infektioriskiprojektin, jonka yhtenä tavoitteena oli tutkia suonensisäisesti huumeita käyttävien terveyskäyttäytymistä ja vähentää tartuntatautiriskejä. Vuosina 1997 ja 1998 toteutetut valtakunnalliset apteekkikyselyt olivat osa projektin toimintaa. Apteekeilla on ongelmia huumeidenkäyttäjistä asiakkaina erityisesti pääkaupunkiseudulla, mutta myös muualla Suomessa. Toistaiseksi useimmissa apteekeissa ruiskujen ja neulojen myynti jatkuu vielä. Apteekkikyselyjen päätavoitteena oli selvittää apteekkien näkemyksiä ja kokemuksia ruiskujen ja neulojen myynnistä huumeidenkäyttäjille. Apteekeilta kysyttiin, kuinka niiden mielestä ruiskujen ja neulojen saatavuus tulisi järjestää. Kyselyllä haluttiin myös selvittää apteekkien valmiuksia ja mahdollisuuksia toimia mm. tartuntatautien ehkäisyvalistuksen toteuttamiskanavina. Tapauslaskentalomakkeen avulla kartoitettiin ruiskujen ja neulojen ostoon liittyvien käyntien määrää ja ruiskuhuumeita käyttävien ikää ja asioimista apteekissa. Vuonna 1997 postikyselyyn vastasi kaikkiaan 500 apteekkia (63 %) ja vuoden 1998 uusintakyselyyn vastasi 463 apteekkia (55 %). Vuonna 1997 joka toinen apteekeista ja vuonna 1998 kaksi kolmesta apteekista arvioi, että niissä käy ruiskuhuumeiden käyttäjiä asiakkaina. Vuonna 1998 apteekeista 65 prosenttia myi kaikille ruiskuja ja neuloja. Muuten myyntikäytännöt vaihtelivat aika paljon. Joka viides apteekki asetti rajoituksia ruiskujen ja neulojen kertamyynnille. Apteekeista yhdeksän prosenttia ilmoitti, ettei myy lainkaan ruiskuja ja neuloja huumeidenkäyttäjille. Ruiskujen ja neulojen myyntikäytännöt "Muuna menettelynä" olivat esimerkiksi ikärajoitusten asettaminen, valmiiksi pakattujen ruisku- ja neulapussien myyminen, käyttötarkoituksen kysyminen, hintojen korotus iltaisin/viikonloppuisin tai huumeidenkäyttäjille myytiin ruiskuja ja neuloja vain pakon edessä. Kaupungeittain tarkasteltuna pääkaupunkiseudulla oli eniten rajoituksia. Erityisesti Helsingissä | apteekit rajoittivat ruiskujen ja neulojen myyntiä, ja moni apteekki oli lopettanut kokonaan myynnin huumeidenkäyttäjille. Noin puolella apteekeista oli neutraaleja kokemuksia ruiskujen ja neulojen myynnistä huumeidenkäyttäjille. Joka viidennellä apteekilla oli kielteisiä kokemuksia myynnistä. Apteekeista 60 prosenttia haluaisikin, että ruiskujen ja neulojen saatavuus järjestettäisiin huumeidenkäyttäjille jostain muualta kuin apteekista. Normaalia apteekkimyyntiä kannatti joka viides vastanneista. Apteekkien mukaan ruiskujen ja neulojen saatavuus tulisi järjestää terveyskeskuksista, myös erillisiä huumeidenkäyttäjille suunnattuja omia neuvonta- ja vaihtopisteitä pidettiin sopivina paikkoina. Apteekit pitivät terveysneuvontaa ja huumevalistusta huumeidenkäyttäjille tarpeellisena; apteekeista 60 prosenttia olisi halukkaita myymään pistämisvälineitä, jos ne olisivat pakattuna settinä, joka sisältäisi informaatiota myös tartuntataudeista ja hoitopaikoista. Kyselyn mukana lähetettiin tapauslaskentalomake, johon apteekkeja pyydettiin kirjaamaan viikon ajan huumeidenkäyttäjien ruiskujen ja neulojen ostoon liittyvät tiedustelut. Vuoden 1997 laskennan mukaan käyntejä oli viikossa koko maassa kaikkiaan noin 1 500. Vuonna 1998 luku oli lähes 1 700 - vuodessa karkean arvion mukaan lähes 90 000. Tilanne näyttää muuttuvan siihen suuntaan, että myös pienemmillä paikkakunnilla asiakaskäynnit ovat lisääntyneet: vuonna 1997 käynneistä kirjattiin 85 prosenttia suurissa (yli 50 000 asukkaan) kaupungeissa ja vuonna 1998 73 prosenttia. Noin joka kolmas käynneistä oli pääkaupunkiseudulla. Asiakkaista 80 prosenttia arvioitiin alle 30-vuotiaiksi, alle 18-vuotiaiden osuus oli noin 10 prosenttia. Ruiskuhuumeiden käyttäjien määrää tapauslaskennan perusteella ei voi arvioida. Jos huumeidenkäyttäjien kävijämäärät ja ongelmallinen asiointi apteekeissa lisääntyvät, ollaan ehkä Helsingin kaltaisessa tilanteessa, jolloin suuri osa apteekeista on joutunut lopettamaan pistämisvälineiden myynnin huumeidenkäyttäjille. Silloin on mietittävä, mistä ja miten steriilien ruiskujen ja neulojen saatavuus huumeidenkäyttäjille tulisi järjestää. Tuula Annala, A-klinikkasäätiö | |
Aineistoa lainattaessa lähde mainittava! | ||