Hometalomikrobeille altistumisen aiheuttamat tulehdusvasteet nenähuuhtelunesteessä

Rakennusten homeongelmien toteaminen perustuu homevaurioita osoittavan mikrobikasvuston tunnistamiseen ja sisäilman itiöiden pitoisuuksien mittaamiseen. Nykyisen käytettävissä olevan altistustiedon perusteella on mahdotonta luotettavasti arvioida terveyshaitan luonnetta. Vaikka mikrobikasvun aiheuttamat terveyshaitat on osoitettu epidemiologisesti, terveyshaittojen todelliset aiheuttajat, syntymekanismit ja syy-yhteydet altistaviin tekijöihin ovat vielä suurelta osin tuntemattomia. Nenähuuhtelutestit antavat kuitenkin alustavia vastauksia.

Suurille bioaerosolipitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa mm. hengitysteiden ärsytysoireita, toistuvia infektioita, allergista nuhaa ja astmaa. Kosteusvaurioituneiden rakennusten terveyshaittojen selvittämiseksi on välttämätöntä kehittää biologisia altistumismittausmenetelmiä altistus-vastesuhteiden ymmärtämiseksi sekä terveyshaittojen aiheuttajan selvittämiseksi. Tämän nenähuuhtelututkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää hometalomikrobien vaikutusmekanismeja immunologisen järjestelmän soluissa. Siinä on tutkittu ko. mikrobeille altistuneiden henkilöiden nenähuuhtelunesteeseen erittyneiden tulehdusvälittäjäaineiden tuotantoa ja niiden yhteyttä eristettäviin mikrobeihin ja terveyshaittoihin.

Tutkimuskohteeksi valittiin koulu, jossa sisäilmasta oli todettu kosteusvaurioituneille rakennuksille tyypillisiä mikrobeja ja jonka työntekijät oireilivat. Heille tehtiin nenähuuhtelu kolme kertaa muutaman kuukauden välein. Ensimmäisen kerran altistuksen aikana, toisen

toisen palstan alkuun

kerran heti kesäloman jälkeen ja kolmannen kerran uuden altistuksen aikana. Tällä pyrittiin selvittämään, häviävätkö oireet ja mitattavat vasteet, jos työtekijä on pois ko. rakennuksesta esimerkiksi loman ajan ja palaavatko oireet ja mitattavat vasteet, kun hän palaa rakennukseen.

Ennen jokaista nenähuuhtelua tehtiin oirekysely edellisen viikon ajalta. Näin haluttiin selvittää korreloivatko mitattavat vasteet oireiden kanssa. Samanaikaisesti rakennuksessa tehtiin sisäilman mikrobiologiset mittaukset.

Nenälavaationesteestä tutkittiin tulehdusta kuvaavia tekijöitä, typpioksidin tuotantoa sekä kahden sytokiinin, interleukiini-6:n (IL-6) ja tumor necrosis factorin (TNFa), tuotannon nousua. Nämä arvot olivat koulun henkilökunnalla selvästi koholla konrollihenkilöiden vastaaviin arvoihin verrattuna kummankin altistumisjakson lopulla. Sekä oireet että mitattavat tulehdusvasteet laskivat merkittävästi kesäloman aikana, mutta sekä oireet että typpioksidi, TNFa ja IL-6 tasot palasivat syksyn aikana kevään arvojen tasolle. Koulun henkilökunnan alustavat tulokset osoittavat, että vasteet häviävät, kun altistuminen loppuun. Lisäksi oireet näyttävät korreloivan hyvin mitattuihin vasteisiin. Nenähuuhtelu menetelmänä on osoittautunut erittäin hyväksi tutkittaessa kosteusvauriomikrobeille altistumista. Nenähuuhtelunesteestä mitatut tulehdusvälittäjäaineet, typpioksidi ja sytokiinit, IL-6 ja TNFa näyttävät kuvaavan hyvin hometaloaltistumista.

Marjo Ruotsalainen, KTL
(017) 201 303, Marjo.Ruotsalainen@ktl.fi