Melu on ympäristöongelma - ja vaikeasti torjuttavissa

Melu on yksi yleisimpiä ja tärkeimpiä elinympäristön laatua heikentäviä tekijöitä. Meluhaittoja ovat lisänneet mm. väestönkasvu, kaupungistuminen, teollistuminen, tekninen kehitys ja erityisesti jatkuvasti lisääntynyt liikenne. Viimeaikoina vapaa-ajan harrastuksiin, kuten moottoriurheiluun, ampumiseen ja diskoihin, liittyvä melualtistus on myös tullut voimakkaasti esille. Alustavat arviot ympäristömelulle altistumisesta Suomessa osoittavat, että noin miljoona suomalaista asuu alueella, jossa melutasosuositukset ylittyvät.

Meluongelmien poistaminen on monesti vaikeaa, koska melua aiheuttavat toiminnat, kuten liikenne ja teollisuus, ovat kiinteä osa yhdyskuntien infrastruktuuria samoin kuin asuminen. Näiden toimintojen uudelleen järjestely tai muuttaminen on hidasta ja kallista. Toki osa meluhaitoista on seurausta lainsäädännön puutteellisuudesta tai suoranaisesta määräysten rikkomisesta.

Monia haittoja

Elinympäristössä yleisesti vallitseva melu on sen tasoista, että se voi aiheuttaa suoria ja epäsuoria terveyshaittoja. Melu voi häiritä tai vaikeuttaa työskentelyä, lepoa, nukkumista, viestintää ja oppimista. Melu saattaa vaurioittaa pysyvästi korvaa ja aiheuttaa kuulokyvyn eriasteista heikkenemistä. Tämän lisäksi melulla voi olla myös muita fyysisiä ja psyykkisiä vaikutuksia. Melu voi aiheuttaa stressiä tai erilaisia toimintahäiriöitä. Melu muutoinkin heikentää elinympäristön viihtyisyyttä ja laatua. Melulla on myös pitkäaikaisia vaikutuksia esimerkiksi uneen. Haitat saattavat kuitenkin yksilötasolla olla vaikeasti todennettavissa.

Melun fysikaaliset ominaisuudet, kuten äänenpainetaso, ajallinen vaihtelu ja tapahtumien määrä, vaikuttavat haittoihin. Äänen kokemiseen meluksi vaikuttavat äänen fysikaalisten ominaisuuksien lisäksi myös subjektiiviset seikat. Tämä ehkä osittain selittää sen, miksi vieläkin näkee käytettävän sanaa "häiriintyneet" melun häiritseväksi kokevista. Termi viittaa selvästi sairauksien luokitteluun, eikä sillä ole tosiasiassa juuri mitään tekemistä melun aiheuttamien haittojen kanssa. Maailman terveysjärjestön melutasosuosituksia valmistelleen asiantuntijaryhmän mielestä melun kokeminen häiritseväksi kuluu melun terveyshaittoihin. Pitkäaikaisen ympäristömelun haitat eivät myöskään ole vain kiusallisia tai harmillisia.

Melun taso korreloi haittoihin

Tutkimukset osoittavat, että korkeat melutasot ovat yhteydessä haittoihin. Mitatun melutason ja vaikutusten välinen yhteys ei kuitenkaan ole yksinkertainen. Ihmiset ovat fyysisesti ja psyykkisesti erilaisia. Eräät yksilölliset tekijät samoin kuin ympäröivä yhdyskunta vaikuttavat siihen, miten ihmiset kokevat melun ja reagoivat siihen. Sama ääni voidaan kokea joko

toisen palstan alkuun

miellyttävänä äänenä tai meluna; tämä riippuu henkilöstä, paikasta ja olosuhteista.

Kaiken kaikkiaan melun vaikutukset ovat hyvin moninaiset. Meluhaitoista yhteiskunnalle aiheutuvia taloudellisia menetyksiä ovat mm. maanarvon aleneminen, lisääntyvät lääke- ja hoitokulut, lisääntyneet poissaolot ja alentunut tuottavuus. Näitä kustannuksia ei toistaiseksi ole pystytty arviomaan.

Melun aiheuttamista haitoista valitetaan viranomaisille usein vain äärimmäisissä tapauksissa, mistä syystä melun merkitystä elinympäristön haittatekijänä ei ole aina tiedostettu riittävästi.

Meluntorjunnan tärkeyttä korostaa osaltaan se, että vaatimukset hiljaisemmasta ja siten myös viihtyisämmästä elinympäristöstä kasvavat. Myös ihmisten tietoisuus melun aiheuttamista haitoista ja taloudellisista vaikutuksista kasvaa.

Torjunnan asema ollut heikko

Meluntorjunnan asema kansallisessa ja paikallisessa ympäristönsuojelutyössä on tähän saakka ollut varsin heikko. Näin on siitä huolimatta, että useat selvitykset osoittavat melun olevan taajamissa yksi yleisimmistä ympäristöhaitoista. Moniin muihin ympäristöaltisteisiin verrattuna melun vaikutuksia yleisesti vähätellään päätöksenteossa. Tähän vaikuttavat ainakin seuraavat seikat:

• tietoja melulle altistumisesta ja sen vaikutuksista on ollut vähemmän saatavissa kuin tietoja muista ympäristöaltisteista
• melun terveysvaikutuksia ei pidetä yhtä merkityksellisinä kuin useiden muiden ympäristöaltisteiden vaikutuksia
• meluongelmiin on ollut vaikea puuttua, koska melulähteitä on paljon ja haitat ovat hyvin paikallisia
• meluhaitat yhdyskunnissa jakautuvat hyvin epätasaisesti päinvastoin kuin esimerkiksi ilmanepäpuhtauksien vaikutukset
• melua pidetään vain ohimenevänä ja tilapäisenä ongelmana.

Jo valmiidenkin meluntorjuntasuunnitelmien toteuttamista on hidastanut se, etteivät melunaiheuttajat ja yhteiskunta ole osoittaneet torjuntatoimiin riittävästi voimavaroja.

Melualtistuksen pienentämisessä keskeinen ongelma nyt ja tulevaisuudessa on melulähteiden määrä ja haittojen paikallisuus. Laitteiden ja kulkuvälineiden melupäästömääräykset ovat tiukentuneet ja niitä kiristetään koko ajan. Kuitenkin laitteiden ja kulkuvälineiden määrä ja käyttö ovat lisääntyneet huomattavasti. Tuloksena on ollut melun leviäminen sekä ajallisesti että alueellisesti. Tämä asettaa huomattavia haasteita kattavalle meluntorjuntapolitiikalle.

Sirkka-Liisa Paikkala, Ympäristöministeriö
(09) 1991 9734, sirkka-liisa.paikkala@vyh.fi