Tartuntatautitilanne Suomessa

Influenssa valloitti maan

Juuri ennen pakkaskauden alkua influenssa-aalto sai otteen Suomessakin. Influenssa A ja B -virusosoitusten tahti alkoi kiihtyä joulukuun lopussa ja heti vuoden vaihteen jälkeen diagnosoitiin influenssa A -infektioita maan pohjoisosissa asuvilta potilailta. Vuoden toisella viikolla varusmiehet alkoivat sairastua varuskunnissa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kyseisellä viikolla tehtiin 27 influenssa A -diagnoosia ja viikolla kolme 72, jolloin paikallisia epidemioita esiintyi myös muulla väestöllä eri puolilla Suomea.

Influenssa B -diagnoosit on tehty vuoden ensimmäisen kuukauden aikana pääasiassa varusmiehiltä, joten molemmat influenssavirukset riehuvat erityisesti pohjoisen varuskunnissa. Tyypitetyt influenssa A -virukset ovat olleet tyyppiä A/Sydney/5/97(H3N2) ja B-virukset B/Beijing/184/93-sukuisia. Tarkempia tietoja influenssasta löydät osoitteesta http://www.ktl.fi/flu!

Parainfluenssaa lisää

Syystalven aikana nousuun kääntyneet parainfluenssaviruslöydösten määrät ovat edelleen noususuuntaiset; joulukuussa 50 ilmoitusta. Tapauksista 60 prosenttia on etelä- ja lounaisosista Suomea ja lähes 80 prosenttia sairastuneista on pieniä, alle neljävuotiaita lapsia. Turun yliopistollisesta keskussairaalasta on kuitenkin muistutettu, että parainfluenssaviruksen aiheuttama keuhkokuume voi olla vaikea immuunipuutteisilla, erityisesti luuydinsiirtopotilailla. TYKS:n näitä potilaita hoitavalla osastolla on ollut pieni ryväs parainfluenssavirus 3 -keuhkokuumeita vuoden vaihteessa.

Myös valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen RS-virustapausten määrä on ollut vuodenvaihteessa nousussa. Marraskuussa neljä, joulukuussa kahdeksan ja tammikuussa toistaiseksi 16 tapausta.

Joulukuussa rekisteriin ilmoitettiin yksi Legionella pneumophilan aiheuttama keuhkokuume. Sairastunut on keski-ikäinen mies, joka hakeutui sairaalaan keuhkokuumeen oirein. Potilas ei ollut matkaillut ulkomailla ennen sairastumistaan. Sairaalassa ollessa potilaan oireisto paheni niin, että hän joutui teho-osastolle. Siellä bronkoskopiassa otetuista näytteistä viljeltiin L. pneumophila, joka osoitettiin myös PCR- menetelmällä. Potilas toipui keuhkokuumeestaan mikrobilääkkein.

Kaksi EHEC :iä Etelä-Suomessa

Tammikuun alussa todettiin kaksi uutta, yksittäistä EHEC-tapausta Etelä-Suomesta. Molemmat sairastuneet ovat aikuisia, jotka veriripulin vuoksi hakeutuivat sairaalaan. Toisen veriripuli kesti vuorokauden, toinen potilaista joutui osastolle. Kummallekaan ei kehittynyt komplikaatioita. Bakteerin alkupera jäi tuntemattomaksi. Potilaiden lähiympäristöstä ei löydetty muita tapauksia. Vuoden 1998 EHEC-tapausten kokonaismäärä on 45, joka on 27 prosenttia edellisvuotta matalampi (62). Viime vuoden aikana Etelä-Pohjanmaan kaltaista epidemiaa ei ollut, pienempiä perheen sisäisiä tai paikkakuntakohtaisia rypäitä esiintyi pitkin vuotta. Sama laskeva suunta oli myös viime vuoden alustavien lukujen perusteella Salmonella aliae (2 727 vs. 2 885) ja Shigella (103 vs. 86) -eristyksissä. Suolistopatogeeneista nousua oli kampylobakteriooseissa, joita ilmoitettiin valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin viime vuonna 2 938 tapausta, jossa lisäystä vuoteen 1997 on 18 prosenttia. Ensimmäisen kerran käy myös niin että vuositilastossa kampylobakteerit selättävät salmonellat!

Rotavirusta leikki-ikäisillä

Joulukuun aikana valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 55 rotavirustapausta ja tammikuussa jo 66. Lähes poikkeuksetta sairastuneet ovat alle neljävuotiaita lapsia. Sairastuneista suurin osa on Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, lähinnä Espoosta. Jorvin sairaalan lastentautien infektioista vastaava lääkäri kertoi, että osastoilla on ollut hoidettavana paljon ripulipotilaita. Lapset ovat pääsääntöisesti olleet melko hyväkuntoisia ja toipuneet taudistaan muutaman päivän sairaalahoidolla. Varsinaisena rotavirusepidemiana tilannetta ei kuitenkaan kliinikon näkökulmasta voi pitää.

toisen palstan alkuun

A-streptokokkia Kainuussa

Viime viikkoina erityisesti ulkomainen lehdistö on kertonut tarinoita tappajabakteereiden iskuista terveiden henkilöiden lihaksiin. Tiedetään, että vakava streptokokki-infektio voi ilmetä aikaisemmin terveellä henkilöllä. Suomalaisen aineiston mukaan 40 prosentilla vakavaan, veriviljelyvarmistettuun A streptokokki -infektioon sairastuneista ei ollut tiedossa muuta sairautta, mutta 30 prosentilla taustalla oli alkoholin liikakäyttö. Puolella potilaista iho oli infektion lähtökohta. Kuolleisuus infektioon oli 17 prosenttia. (Rummukainen M. Uusiutuuko A-streptokokkiepidemia Suomessa? Suomen Lääkärilehti 49; 1950-53, 1994)

Marraskuussa tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin kaikkiaan 13 ja joulukuussa yhdeksän Streptococcus pyogenes (A-streptokokki) -veri- tai likvoreristystä. Näistä potilaista neljä sijoittuu Kainuuseen. Kaikki potilaat ovat sairastuneet vakavaan, tehohoitoa vaatineeseen septiseen sokkiin. Kahdella altistavana tekijänä oli alkoholi. Yhdellä potilaista oli tulehtuneita ihorikkoja, muilla ei ihoinfektiota todettu. Yksi menehtyi A-streptokokin aiheuttamaan tautiin.

Vuosina 1995-97 ajanjaksolla syyskuusta vuoden loppuun A-streptokokki-ilmoituksia on tartuntatautirekisteriin tullut 22, 15, 24 ja viime vuonna 40. Vuonna 1995 Kainuun sairaanhoitopiiristä ilmoitettiin yksi Str. Pyogenes -eristys verestä tai likvorista, vuosina 1996-97 ei yhtään.

Kansanterveyslaitoksen grampositiivisia bakteereita tutkivan laboratorion Str. pyogenes -tyypityksiä koskevien tilastojen mukaan vuosina 1995-98 yleisimmät todetut serotyypit olivat T1, T8, T11 ja T28. Vuonna 1995 hallitsi tyyppi T11 (18 % kannoista), jonka osuus tämän jälkeen on pienentynyt niin, että viime vuonna se oli alle kolme prosenttia. Serotyypin T28 osuudet ovat vaihdelleet vuodesta toiseen, vuonna 1998 kyseisen serotyypin osuus oli suurin (29 %) tutkituista kannoista. T8 serotyyppiä on kaikkina tutkittuina vuosina ollut kannoista 11-15 prosenttia. T1 serotyypin osuus on kyseisten vuosien aikana lisääntynyt; vuosina 1995-96 kyseistä serotyyppiä oli tutkituista kannoista 2-3 prosenttia, vuonna 1997 35 ja viime vuonna 26 prosenttia. Vakaviin A-streptokokki-infektioihin liitettyä T1M1-serotyyppiä oli vuonna 1995 tutkituista kannoista seitsemän prosenttia ja vuonna 1996 se oli toiseksi tavallisin (15 %) serotyyppi. Kahden viimeisen vuoden aikana kyseistä serotyyppiä ei ole ollut tutkittujen kantojen joukossa. Serotyyppien osuudet vaihtelevat vuodesta toiseen eikä viitettä epidemiasta tällä hetkellä ole.

Pneumomokit nousussa

Loka-joulukuun aikana veri- ja likvorviljelyistä eristettyjen pneumokokkien lukumäärät ovat hiljalleen nousseet. Lokakuussa ilmoituksia oli 36, marraskuussa 46 ja joulukuussa 53. Joulukuussa tapauksia on ollut lukumäärällisesti eniten Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä, mutta taudin ilmaantuvuus ei näissäkään sairaanhoitopiireissä (1.8 ja 1.7 tapausta 10 000 henkilövuotta kohden) juuri poikkea koko maan ilmaantuvuudesta (1.2).

Meningiitit rauhallisia Suomessa

Tammikuun lopussa Iso-Britanniassa todettiin vaikeiden (meningiitti ja sepsis) meningokokki-infektioiden lisääntymistä vuoden kahden ensimmäisen viikon aikana. Ilmoitusten kokonaismäärän todettiin olevan suuremman kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Neisseria meningitidis -infektioiden kokonaisilmaantuvuus talvikaudella 1998-99 on kuitenkin edelleen edellisvuosia vastaava. Suurin osa meningokokkikannoista on ollut serotyyppiä B ja valtaosa tapauksista on ollut yksittäisiä. Kuitenkin perusterveydenhuollossa toimivia lääkäreitä on muistutettu yleiskirjeellä N. meningitidiksen aiheuttamien infektioiden esiintyvyyden huipusta tammikuussa, infektion oireista ja nopean hoidon aloituksen merkityksestä sekä diagnoosiin johtavien mikrobiologisten näytteiden ottamisesta. Meillä Suomessa valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin on tämän vuoden aikana tullut neljä ilmoitusta eri puolilta Suomea. Kaksi sairastuneista on alle kuusivuotiaita lapsia. Kaksi meningokokkikannoista on seroryhmää B. Vuonna 1997 vastaavana aikana tartuntatautirekisteriin tuli neljä ja viime vuonna kymmenen ilmoitusta. Meningokokki-infektioiden määrän kasvua ei meillä Iso-Britannian tapaan ole siis tapahtunut.

Maarit Kokki, KTL
(09) 4744 8690, maarit.kokki@ktl.fi