Hinkuyskään solutontakin pertussisrokotetta

Hinkuyskä on edelleenkin vaarallinen tauti rokottamattomille pikkulapsille. Erityisesti vammaiset ja sairaat lapset jäävät joskus rokottamatta, vaikka rokotus ei heidän kohdallaan olisikaan vasta-aiheinen. Hinkuyskärokotussarja joudutaan myös silloin tällöin keskeyttämään kokosolurokotteeseen liittyvien haittavaikutusten vuoksi. Tämän ohjeen tarkoituksena on kannustaa suojaamaan soluttomalla hinkuyskärokotteella lapset, joille kokosolurokote varovaisuussyistä jäisi antamatta.

Laajat valtakunnalliset hinkuyskäepidemiat ovat hävinneet rokotusten aloittamisen (vuonna 1952) jälkeen, mutta tautia esiintyy edelleen paikallisina epidemioina. Rokotteen aikaansaama suoja heikkenee muutamassa vuodessa. Hinkuyskärokotetta ei käytetä enää kouluiässä, koska rokotteen aiheuttamat haitat lisääntyvät iän myötä, eikä hinkuyskä ole tässä ikäryhmässä enää henkeä uhkaava tauti. Siten tautia esiintyy epidemioina lähinnä koululaisilla.

Vuonna 1998 hinkuyskä varmistettiin vasta-ainetutkimusten perusteella 805 potilaalla. Todellinen tapausten määrä on kuitenkin moninkertainen, koska rokotetuilla tauti esiintyy lievempänä epätyypillisin oirein. Vakavaa hinkuyskää esiintyy Suomessa pikkulapsilla, jotka eivät ole saaneet rokotusta tai jotka ovat saaneet vain yhden PDT(pertussis-diphteria-tetanus)-rokoteannoksen. Vuosittain Suomessa hoidetaan sairaaloissa noin 70 hinkuyskäpotilasta.

Pertussisrokotteiden teho

Soluttomat hinkuyskärokotteet (DTPa, a = acellular, soluton) sisältävät 1-5 puhdistettua tai rekombinanttitekniikalla valmistettua hinkuyskäbakteerin antigeenia yhdistettynä difteria- ja tetanustoksoidiin. Eräät yhdistelmärokotteet sisältävät lisäksi polio- ja hemofilusrokotteet.

Nykyisin käytössä oleva kokosolurokote (kansainvälisessä kirjallisuudessa DTPw, w = whole cell, koko solu) antaa kohtuullisen hyvän suojan hinkuyskää vastaan. Vaikka viimeaikaisten tehotutkimusten tulokset ovat antaneet aihetta ristiriitaisiin tulkintoihin, yleinen käsitys on, että soluttomien rokotteiden antama suoja (kliininen teho eri tutkimuksissa 59-96 %) on samaa suuruusluokkaa kuin kokosolurokotteilla.

Haitat

Kokosolurokotteeseen verrattuna soluttomat rokotteet aiheuttavat vähemmän paikallisia reaktioita ja kuumetta. Ruotsalaisessa tehotutkimuksessa 1993-94 verrattiin kolmen DTPa- ja yhden DTPw-rokotteen aiheuttamia vakavia haittavaikutuksia. 62 170 lasta sai solutonta pertussista sisältävää rokotetta ja 20 720 kokosoluvalmistetta 3, 5 ja 12 kuukauden iässä.

Vakavien haittatapahtumien ilmaantuvuus 100 000 rokotettua kohden ruotsalaisessa hinkuyskärokotetutkimuksessa.

Suomessa käytetään KTL:n valmistamaa DTPw-rokotetta (Kolmoisrokote), jossa tapettujen bakteerien määrä on ainoastaan neljäsosa maksimaalisesta sallitusta määrästä. Tämän vuoksi Kolmoisrokote aiheuttaa vähemmän reaktioita kuin useimmat muut DTPw-rokotteet. Vuosina 1997-98 Kansanterveyslaitoksen ylläpitämään rokotteiden haittavaikutusrekisteriin ilmoitettiin 2.5 kouristusta 100 000 jaettua Kolmoisrokote-annosta kohden. Alentunutta lihasjänteyttä, johon liittyy heikentynyt reagointi raportoitiin 2/100 000 annosta. Epänormaalia, yli kolme tuntia kestänyttä kimeää kirkumista ilmoitettiin 4/100 000 annosta. Koska kyseessä on erilainen raportointi kuin taulukossa kuvatussa ruotsalaistutkimuksessa, eivät luvut ole vertailukelpoisia.

Käyttö

Soluttomat hinkuyskärokotteet on otettu yleiseen käyttöön ainakin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa, Saksassa, Italiassa ja Kanadassa. Sveitsissä ja Yhdysvalloissa suositellaan solutonta rokotetta erityisryhmille.

Suomessa on päätetty jatkaa nykyisen DTPw-rokotteen (Kolmoisrokote) käyttöä yleisen rokotusohjelman osana. Kolmoisrokotteen käyttöä toistaiseksi puoltavat sen vähäiset haitat ja varsin hyvä teho siinä ikäryhmässä, jolle tauti on vaarallisin. Korkea rokotuskattavuus kertoo väestön luottamuksesta rokotteeseen.

Soluton hinkuyskärokote aiheuttaa kuitenkin vähemmän kuumereaktioita ja keskushermosto-oireita kuin DTPw-rokote. Lapset, joille näistä

toisen palstan alkuun

oireista aiheutuu ylimääräinen riski heidän perussairautensa tai aiemman rokotusreaktion vuoksi, on aiemmin rokotettu DT(diphteria-tetanus)-rokotteella. Näin he ovat jääneet vaille tärkeää hinkuyskäsuojaa. KTL:n rokotussuositustyöryhmä on päätynyt suosittelemaan näille lapsille DTPa-rokotetta.

Soluttoman pertussisrokotteen käyttöindikaatiot Suomessa

DTPa-rokotteen antamista voidaan harkita, jos lapsi on aiemman DTPw-rokotteen jälkeen saanut aiemmin suhteellisena vasta-aiheena pidetyn reaktion. Näitä ovat:

1. korkea (40,5°C) kuume 48 tunnin kuluessa rokotuksesta
2. sokinkaltainen tila (velttous, reagoimattomuus) 48 tunnin kuluessa rokotuksesta
3. kouristus 3 vuorokauden kuluessa rokotuksesta
4. yli 3 tuntia kestävä taukoamaton itku (ei rauhoitu edes syömään) 48 tunnin kuluessa rokotuksesta.

Mikäli yllä kuvatut oireet ovat voimakkaat ja/tai hinkuyskäsuoja katsotaan jo riittäväksi, voidaan edelleen suositella pertussis-komponentin poisjättämistä jatkorokotuksista. DTPa-rokotteen antamista suositellaan myös niille lapsille, joille ei ole varovaisuussyistä perussairauden vuoksi annettu yhtään DTPw-rokotetta, vaikka rokote ei heille olisikaan ehdottoman vasta-aiheinen.

Ehdottomat vasta-aiheet

Mitään pertussisrokotetta ei pidä antaa, jos

1. Aiemmin välittömästi pertussista sisältävän rokotteen jälkeen on todettu anafylaktinen reaktio tai tiedossa on voimakas yliherkkyys jollekin rokotteen ainesosalle.
2. Rokotteen antoon on aikaisemmin liittynyt vakava, sairaalatutkimuksia vaativa keskushermostohäiriö 7 vuorokauden kuluessa rokottamisesta tai jos lapsella on todettu etenevä keskushermostohäiriö tai sellaista epäillään. Tällöin pertussista sisältävien rokotteiden antaminen keskeytetään ja jatketaan DT-rokotteella.

Soluttoman pertussisrokotteen hankinta

Kolmoisrokotteeseen liittyvän haittavaikutuksen ilmaannuttua rokottaja tekee haittavaikutusilmoituksen, joka lähetetään Kansanterveyslaitokselle. KTL:n rokoteturvallisuuslääkäri toimittaa ilmoituksen lähettäjälle kirjallisen palautteen, jossa annetaan suositus jatkorokotuksista. Mikäli rokottamista hinkuyskää vastaan suositellaan jatkettavaksi DTPa-rokotteella, rokottaja ottaa palautteen saatuaan yhteyttä rokotelähettämöön, jonne on toimitettu kopio palautteesta. Tämän perusteella Kansanterveyslaitos toimittaa rokottajalle perusimmunisaation loppuunsaattamiseen tarvittavan määrän DTPa-rokoteannoksia. Rokotelähettämön puhelin (09) 4744 8333 ja faksi (09) 4744 8551.

Rokotteen toimituksesta aiemmin hinkuyskää vastaan rokottamatonta lasta varten voi sopia soittamalla tai kirjoittamalla Kansanterveyslaitoksen rokoteturvallisuuslääkärille, puhelin (09) 4744 8671, faksi (09) 4744 8675, osoite Kansanterveyslaitos, Rokoteosasto, Mannerheimintie 166, 00300 Helsinki.

Lähteet

Kansanterveyslaitos, Tartuntatautirekisteri
Jussi Mertsola, Jari Hartman ja Petri Vehkamäki, julkaisemattomia havaintoja
Mortimer EA in Plotkin SA, Mortimer EA, eds. Vaccines, Philadelphia: WB Saunders, 1994:112-128
Edwards KM, Decker MD. Acellular pertussis vaccines for infants. N Engl J Med 1996;334:391-2
Olin P, Rasmussen F, Gustafsson L, Hallander HO, Heijbel H. Randomised controlled trial of two-component, three-component, and five-component acellular pertussis vaccines compared with whole-cell pertussis vaccine. Lancet 1997;350:1569-77.
American Academy of Pediatrics. 1997 Red Book. Report of the Committee on Infectious Diseases, 33. uusittu painos, 1997
Eskola J, Mertsola J. Uudet hinkuyskärokotteet. Duodecim 1996;112:1137-8.

Terhi Heinäsmäki, KTL
(09) 4744 8671
Jussi Mertsola, KTL