Kuidun saanti riittämätöntä
Kuidun saanti riittämätöntä |
||
|
Kevättalvella 1997 toteutetun suomalaisten aikuisten ravintotutkimuksen mukaan ravintokuidun saanti on yllättävän pieni. Paras tilanne on itäsuomalaisilla ja varttuneella väellä, huonoin eteläsuomalaisilla ja nuorilla. Suurin selittäjä on ruisleipä. Suomalaisten 25-64-vuotiaiden miesten kuidun saanti ravinnosta on 23 g (2,5 g/MJ) ja naisten 18 g (2,7 g/MJ). Molemmat jäävät alle suosituksen, joka on 3 g/MJ. Itä- ja pohjoissuomalaisten kuidun saanti on suurempi kuin eteläsuomalaisten. Lähimmäksi suositusta yltävät kuitenkin varttuneet naiset. Eniten kuitua saadaan ruisvalmisteista, joista miehet saivat 45 ja naiset 36 prosenttia. Ruisvalmisteiden käytön alueelliset ja ikäryhmittäiset erot ovatkin lähes identtiset kuidunsaannin erojen kanssa: itä- ja pohjoissuomalaiset käyttävät enemmän ruista kuin eteläsuomalaiset ja vanhemmat enemmän kuin nuoret. Itäsuomalaisista noin 90 prosenttia mutta vain 75 prosenttia eteläsuomalaisista ilmoittaa käyttävänsä päivittäin ruis- tai näkkileipää. Vaihtelu vanhimman ja nuorimman ikäryhmän välillä on samanlainen. Ihmisillä on yleensä se käsitys, että kasvikset ja hedelmät ovat hyviä kuidun lähteitä. Kuitenkin miehet saavat näistä lähteistä kuidustaan vain 18 |
ja naiset 27 prosenttia. Kasvikset ovat viljaa huonompia kuitulähteitä eikä niiden kulutus vieläkään ole riittävän runsasta. Vehnävalmisteista sekä miehet että naiset saavat 17 prosenttia kuidun kokonaissaannista. Vehnää ei siis sovi unohtaa kaurasta puhumattakaan. Vaikka suomalaisten kuidun saanti onkin kansainvälisesti hyvällä tasolla, parantamisen varaa on. Avainasemassa on ruis, joka onneksi onkin leimautunut terveystuotteeksi monien hyvien ominaisuuksiensa vuoksi. Kolmesta palasta ruisleipää (100 g) saa jo 10 g kuitua. Myös kasvisten kulutusta kasvattamalla kartutetaan kuidun saantia. Viite: Finravinto 1997 -raportin tilaus: Pirjo Pietinen, KTL |
|
|
Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!
|
||
 |
|
|