Tartuntatautitilanne Suomessa

Sankatkaan lumipyryt eivät ole pysäyttäneet taudinaiheuttajien liikkumista tänä talvena. Tammikuun aikana influenssa A -epidemia valtasi koko Suomen. Valtakunnallinen tartuntatautirekisteri osoittaa, että tammikuun aikana on tehty kaikkiaan 209 influenssa A -diagnoosia ja helmikuun kertymä on 356.

Koska epidemian alku on painottunut varuskuntiin pääosa raportin sairastuneista on ollut nuoria miehiä. Toiseksi eniten (19 %) löydöksiä on ollut alle neljävuotiaiden lasten joukossa. Lapset erittävät virusta suurempia määriä ja kauemmin kuin aikuiset, mikä edesauttaa viruksen leviämistä kiinteissä päiväkoti- tai kouluoloissa. Viruksen aiheuttaman hengitystie-epiteelin vaurioitumisen vuoksi bakteeriperäiset infektiot (esim. keuhkokuume) ovat tavallisia jälkitauteja ja voivat johtaa sairaalahoitoon. Lasten influenssa A -infektiosta on vastikään julkaistu HYKS:n ja TYKS:n lastenklinikoissa tehty tutkimus kevään 1998 influenssa A -epidemian ajalta (Peltola V, Heikkinen T, Saxen H, Ruuskanen O. Lasten influenssa A -infektio. Suomen Lääkärilehti 1999;54(5):453-457).

Tämänhetkisen influenssa A -epidemian aikana tutkituista viruskannoista suurin osa on ollut tyyppiä A/Sydney/5/97, mutta viime aikoina on löydetty myös tästä poikkeavia virustyyppejä. Virusta on eristetty myös syksyllä influenssarokotteen saaneilta henkilöiltä. Näyttäisikin siltä, että osalle rokotetuista rokotteen antama suoja on heikko.

Suurin osa influenssa B -infektioon sairastuneista on edelleen varuskunnissa, joissa influenssa A ja B -infektiot näyttävät nyt liikkuvan käsikkäin. Tammikuun aikana rekisteriin ilmoitettiin 28 ja helmikuussa 21 influenssa B -tapausta. Tähän mennessä tyypitetyt virukset ovat olleet B/Beijing/184/93 sukuisia, jota vastaan rokotteen antama suoja on hyvä. Tarkempia tietoja influenssan epidemiologisesta tilanteesta saa osoitteesta http://www.ktl.fi/flu!

Tammikuussa parainfluenssatapausten määrä on laskenut selvästi; tartuntatautirekisteriin on ilmoitettu vain 17 tapausta, kun niitä vielä joulukuussa on ollut 50. Helmikuun kertymä on yhdeksän tapausta. Sen sijaan nousussa ovat RS-virusinfektiot, joiden määrä hyppäsi joulukuun kahdeksasta tammikuun 52:een. Lähes kaikki sairastuneet ovat olleet pieniä, muutaman vuoden ikäisiä lapsia.

EHEC:iä ja rotavirusta

Helmikuun aikana EHEC-bakteeri eristettiin kolmelta henkilöltä. Helmikuun alussa kaksivuotias tyttö Länsi-Suomesta sairastui EHEC-ripuliin. Hän oli muutaman päivän sairaalahoidossa ja toipui veriripulista ilman komplikaatioita. Perheestä ja hoitopaikassa oireilleilta otetut EHEC-ulosteviljelyt olivat kaikki negatiivisia.

Helmikuun loppupuolella kuusivuotias lapsi joutui sairaalaan veriripulin vuoksi. Jo sairaalaan tullessa hänellä todettiin hemolyyttisureemiseen syndroomaan sopien myös anemia, verihiutaleiden vähyys ja munuaisten toiminnanvajaus. Keinomunuaishoidon aloittamisen jälkeen lapsi on toipumassa. Ulosteviljelyt ja PCR ovat jääneet negatiivisiksi. Lapsen kahdelta oireilevalta perheenjäseneltä on eristetty EHEC O157. Taudin alkuperän selvittäminen on vielä kesken.

Rotavirustapausten määrä on edelleen nousussa - joulukuussa 55, tammikuussa 98 ja helmikuussa tähän mennessä 57 tapausta. Tammikuun potilaista suurin osa (36) oli Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, tarkemmin Espoosta (29). Jonkinlainen ryväs näytti olevan myös Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Jyväskylässä, jossa tapauksia oli tammikuussa 13.

toisen palstan alkuun

Keski-Suomen keskussairaalaan hoitoon otettujen ripulipotilaiden määrä on lastenlääkärin mukaan selvästi lisääntynyt vuodenvaihteen jälkeen. Sairaalassa hoidetut lapset ovat olleet noin vuoden ikäisestä aina leikki-ikäisiin ja onpa joukossa ollut joku koululainenkin. Monen sairastuneen kohdalla rotaripuli on vaatinut muutaman päivän suonensisäistä nestehoitoa.

Pneumokokkia vauvasta vaariin

Verestä tai likvorista eristettyjen pneumokokkien määrä näyttää noudattelevan kahden edellisen vuoden linjaa. Vuoden 1997 joulukuussa tapauksia oli 87 ja vuonna 1998 56. Vuosi sitten tammikuussa eristettyjä kantoja oli 38 ja nyt tammikuussa 50. Tammikuussa sairastuneita on ollut vauvasta vaariin lähes jokaisen sairaanhoitopiirin alueella.

Edelleen niin kotimaiset kuin Iso-Britanniassa, erityisesti Walesissa, esiintyneet meningokokki-infektiot ja niihin liittyneet kuolemantapaukset ovat ylittäneet uutiskynnyksen. Aivan vuoden ensimmäisten viikkojen aikana tilanne oli meillä rauhallinen, eikä viitettä tapausten suuresta lisääntymisestä edelleenkään näy. Myös Iso-Britanniassa tapausten lisääntyminen on tasaantunut ja viikolle 3/99 osunut Neisseria meningitidis -infektioiden ilmaantuvuuden huippu kuuluu taudin esiintymisen normaaliin vaihteluun.

Tammikuussa valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin kaikkiaan kahdeksan vaikeaa (meningiitti tai sepsis) N. meningitidis -infektiota. Niistä viisi oli seroryhmän B, yksi ryhmän Y, yksi W135 aiheuttama ja yksi kuului ryhmään C. Sairastuneista nuorin oli viisikuukautinen ja vanhin 60-vuotias. Potilaista kolme oli Helsingistä, muut eri puolilta Suomea. Kaksi sairastunutta menehtyi infektioon. Vastaavana aikana viime vuonna meningokokki-infektioita ilmoitettiin tartuntatautirekisteriin kymmenen, kaikki seroryhmän B aiheuttamia. Viime vuosina N.meningitidiksen aiheuttamia infektioita on ollut viitisenkymmentä vuodessa ja niistä noin 80 prosenttia on ollut ryhmän B aiheuttamia. Rokotetta tätä ryhmää vastaan ei ole.

Myyräkuumetta koko talven

"Myyriä vilisee Itä- ja Pohjois-Suomessa" oli otsikkona Metsäntutkimuslaitoksen myyrätiedotteessa syksyltä 1998. Siinä ennustettiin runsasta tai nousemassa olevaa myyräkantaa Savo-Karjalan ja koko Lapin alueelle. Se ennusti osuvasti myös myyräkuumetapausten esiintymisen talven aikana. Syy ihmisten ja metsämyyrien myöhään syksyyn jatkuneisiin kontakteihin on parhaimmillaankin arvailua; mahdollista on, että myyrät ovat esimerkiksi tulleet asumusten lähistölle normaalia myöhemmin tai ihmisten puuhailu mökeillä jatkunut syksyllä tavallista pitempään. (Myyrätiedot Jukka Niemimaa, Metsäntutkimuslaitos).

Tammikuussa valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 256 myyräkuumetapausta, joista 111 (43 %) Savossa. Taudin ilmaantuvuus kyseisenä aikana oli koko maassa 5,8 uutta tapausta 10 000 henkilövuotta kohden, kun vastaava luku Itä-Savon sairaanhoitopiirissä oli 59,0; Etelä-Savon 27,9 ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 22,8. Suurin osa tapauksista lienee hoidettu avohoidossa, mutta KYS:n ensiavussa, tarkkailu- ja sisätautiosastoilla myyräkuumepotilaat ovat olleet arkipäivää koko talven ajan. Yksikään myyräkuumepotilas ei KYS:ssa ole joutunut keinomunuais- tai teho-osastohoitoon.

Joulu-helmikuun listeriaepidemiasta sivulla 7.

Maarit Kokki; KTL
(09) 4744 8690, maarit.kokki@ktl.fi