Vankiloiden hiv- ja hepatiittitilanne tutkitaan |
||
|
Pääkaupunkiseudun HIV-epidemia on heijastunut vankiloihinkin. Viime vuonna vankiloissa otetuissa näytteissä todettiin kuusi uutta tartuntaa, joista viisi liittyi ruiskuhuumeiden käyttöön. Tämän vuoden tammikuussa on todettu jo kaksi huumeiden käyttöön liittynyttä tapausta lisää. Nopeasti moninkertaistunut huumerikollisuus on tuonut vankiloihin yhä enemmän huumekauppiaita, huumeiden käyttäjiä ja huumeita. Kansanterveyslaitoksen vuonna 1995 eräissä vankiloissa suorittamassa kyselyssä (Kansanterveys 1996:10) lähes kolmannes vangeista ilmoitti käyttäneensä huumeita vankilassa. Suonensisäisestä käytöstä ilmoitti 11 prosenttia. Vankiloissa tutkitaan vuosittain runsaat 900 HIV-näytettä. Vuonna 1998 otettujen näytteiden yhteydessä yli kaksi kolmannesta vangeista (641) ilmoitti käyttäneensä huumeita suonensisäisesti ja yli puolet heistä myös vankilassa (330). Euroopan maiden vankiloissa arvioidaan jopa joka toisen vangin olevan ruiskuhuumeiden käyttäjä. Heistä vähintään puolet, jopa 75 prosenttia, käyttää toisten kanssa yhteisiä välineitä. WHO suositteli jo vuonna 1993 vankiloiden HIV-tartunnan ehkäisyä koskevissa ohjeissaan, että niissä maissa, joissa narkomaaneilla on mahdollisuus puhtaiden ruiskujen ja neulojen hankkimiseen, tulisi harkita puhtaiden injektiovälineiden tarjonnan järjestämistä myös vankeusaikana. Kuitenkin vain Sveitsissä ja Saksassa tämä mahdollisuus on joissakin vankiloissa järjestetty, hyvin kokemuksin. Suomessa vankien saatavilla on jo seitsemän vuoden ajan tullut olla huumeidenkäyttövälineiden puhdistukseen soveltuvaa desinfektioainetta. Jokainen vanki on myös jo vuosien ajan saanut yksityiskohtaiset ohjeet välineiden puhdistamisesta. C-hepatiittien hälyttävän lisääntymisen vuoksi on äskettäin ryhdytty |
jakamaan kaikille myös henkilökohtaiset desinfektiotarvikkeet. Maksuton B-hepatiittirokotus on jo pitkään ollut vankien saatavilla. Hyvä tahto, ankarat rangaistukset tai kehittyneetkään huumehoito-ohjelmat eivät lopeta vankiloiden huumeongelmaa. Koska huumeista riippuvaiset vangit joutuvat jakamaan vähät huumeidenkäyttövälineensä usean muun vangin kanssa, vankiloita voidaan pitää veriteitse tarttuvien tautien pesänä. Vuosittain Euroopan unionin alueella vapautuu noin 600 000 ja Suomessa noin 6 000 vankia. Siten tarttuvien tautien ehkäisytyöllä vankiloissa on huomattava kansanterveydellinen merkitys. HIV-infektion ja hepatiitin esiintymistä vankiloissa tutkiva ja niiden leviämisen ehkäisyn kehittämiseen pyrkivä verkosto toimii Euroopan unionin tukemana. Verkosto on käynnistänyt monikeskustutkimuksen mm. vankien riskikäyttäytymisen, terveydenhuolto- ja päihdepalvelujen käytön, B-hepatiittirokotuksen kattavuuden ja HIV- ja C-hepatiittitesteissä käymisen kartoittamiseksi sekä HIV- ja HCV-vasta-aineiden tutkimiseksi. Myös Suomi osallistuu tähän tutkimukseen. Tämän kevään aikana Kansanterveyslaitos kerää taustatietoja mm. riskikäyttäytymisestä kyselylomakkeella ja tutkii vasta-aineita sylkinäytteistä. Tutkimus tehdään anonyymisti ja siihen osallistuminen on vapaaehtoista. Tutkimuksen piiriin tulee edustava otos kaikista maan vangeista, runsaat 500 mies- ja naisvankia eri vankiloissa. Vangeilta kysytään varsin intiimejäkin asioita heidän seksikäyttäytymisestään, mahdollisista ruiskuhuumeiden käyttötavoistaan, sairastetuista seksitaudeista ja hepatiitista, tatuoinneista ja lävistyksistä sekä mahdollisen tartuntariskin vähentämiseen käytetyistä keinoista. Leena Arpo, |
|
|
Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!
|
||