|
Tupakoinnin terveyshaitat ovat yleisesti tiedossa. Ongelman mittasuhteita
ei kuitenkaan ymmärretä täysin. Tupakalla on kuitenkin ainutlaatuinen
ominaisuus tappaa tarkoitetulla tavalla käytettynä. Noin joka toinen
tupakoija kuolee tupakointinsa aiheuttamaan tautiin, ellei lopeta ajoissa.
Tupakansavun jatkuva hengittäminen on myös kiistaton terveysriski tupakoimattomille.
Arvovaltaisen yhteenvedon perusteella ns. passiivinen tupakointi lisää
sydän- ja verisuonitautiriskiä noin 30 prosenttia.
Tupakka on maailmanlaajuisesti ylivoimaisesti suurin kansanterveysongelma.
Tällä hetkellä arvioidaan, että vuosittain maailmassa noin 3,5 miljoonaa
ihmistä kuolee tupakkaan. Arvioiden mukaan tämä luku on 25 vuoden kuluttua
peräti 10 miljoonaa. Nykyisten tupakointilukujen perusteella voidaan
ennustaa, että noin 100 000 suomalaista kuolee tupakkaan seuraavien
25 vuoden aikana. He ovat tänä päivänä tupakoivia aikuisia.
Niin Suomessa kuin kansainvälisesti on ryhdytty monipuolisiin toimenpiteisiin
tupakoinnin vähentämiseksi. Tämä työ on Suomessa ollut varsin tuloksellista:
aikuisten miesten tupakointi on vähentynyt suuresti, ja naisten tupakointi
on kääntynyt laskuun. Tämä kehitys on myötävaikuttanut työikäisessä
miesväestössä mm. sydän- ja verisuonitautien ja keuhkosyövän aiheuttaman
kuolleisuuden suureen vähenemiseen.
Suomea onkin laajalti pidetty tupakoinnin vähentämiseen tähtäävän työn
mallimaana. Tässä työssä lainsäädännöllä ja julkisella tupakkapolitiikalla
on ollut suuri merkitys.
toisen palstan alkuun
|
|
Viimeisin myönteinen saavutus oli äskeinen tupakkalain
muutos, jolla turvataan ravintoloiden savuttomuutta. Oikeudellisella
rintamalla merkittävä oli Helsingin hovioikeuden 31.12.1998 päätös,
jonka mukaan tupakkayhtiöt ovat vahingonkorvausvastuussa aiheuttamistaan
tupakkasairauksista.
Myönteisestä kehityksestä huolimatta tupakoinnin vähentämiseen tähtäävässä
työssä on Suomessakin vielä suuria haasteita. Aikuisista päivittäin
tupakoivia on edelleen noin 25 prosenttia. Nuorten tupakoinnin kehitys
on ollut epätyydyttävää, ja joka neljäs peruskoulusta tulevista nuorista
tupakoi päivittäin.
Vielä suurempi toimenpiteiden tarve on kansainvälisellä tasolla. Tätä
käsiteltiin erittäin laajalla pohjalla äskeisessä kansainvälisessä tupakkakongressissa
Las Palmasissa. Konferenssin kannanotot viitoittavat tietä kohti savutonta
2000-lukua. Eri maissa tapahtuvan tupakka-terveystyön lisäksi pyritään
WHO:n puitteissa kansainväliseen sopimukseen, jolla eri maiden hallitukset
sitoutuvat rajoittamaan kansainvälistä tupakkamarkkinointia ja -salakuljetusta.
Suomi tukee vahvasti WHO:n pyrkimyksiä ja osallistuu uuden pääjohtajan
tri Gro Harlem Brundtlandin tupakkaohjelmaan myös toisella konkreettisella
tavalla: Suomen Kansanterveyslaitos koordinoi maailman laajinta tupakoinnin
lopettamisohjelmaa QUIT AND WIN, johon osallistui viime vuonna noin
50 maata ja vuoden 2000 kampanjan tavoitteena on 75 maata ja yli 250
000 tupakoivaa.
Pekka Puska, KTL
|
