Suomalaisten tupakointi sisältää yhä haasteita

Suomalaisten tupakointitaso on tämänhetkisen eurooppalaisen mittapuun mukaan matala. Siitä huolimatta tupakointi on meilläkin edelleen suurin ehkäistävissä oleva terveysriski. Monista otetuista edistysaskelista huolimatta tulevaisuus tarjoaa uusia tupakoinnin vähentämishaasteita. Yksi näistä kumpuaa taloudellisen nousukauden mukanaan tuomasta tupakan reaalihinnan laskusta.

Johdonmukainen tupakoinninvastainen työ on Suomessa ainakin yhtä vanhaa kuin taistelu sepelvaltimotaudin ehkäisemiseksi. Jo 1970-luvun alussa silloinen Mainos-TV päätti noudattaa Yhdysvalloista peräisin olevaa oppia olla mainostamatta tupakkaa. Vuonna 1977 säädetyssä tupakkalaissa kiellettiin kokonaan mm. kuluttajiin kohdistuva tupakkamainonta, rajoitettiin tuotteen koostumusta ja pakkausta ja käyttöä julkisissa tiloissa, asetettiin 16 vuoden ostoikäraja ja määrättiin tupakkaveron terveyden edistämiskäytöstä. Lakia uudistettaessa 1994 kiristettiin mainontakieltoa koskemaan muutakin myynninedistystä, nostettiin ostoikäraja 18 vuoteen, rajoitettiin työpaikka- ja koulutupakointia ja kiellettiin nuuskan käyttö. Uusimman tupakkalain muutoksen kärki kohdistuu viimeiseen julkisen tupakoinnin vapaaseen vyöhykkeeseen - ravintolatupakointiin.

Tupakoinnin vastaista työtä

Tehty työ kokonaisuudessaan - ei vain lainsäädännön ansiosta - on kantanut hedelmää. Selvin voitto on saavutettu suomalaismiesten tupakoinnin hallinnassa. Se, että päivittäistupakointi on pudonnut 50-60 prosentin tasolta 30 prosenttiin, ei ole ollenkaan huono saavutus. Naistenkaan tupakointikehitys ei anna aihetta lohduttomuuteen: vaikka nousupainetta on ollut, taso ei ole noussut päälle 20 prosentin. Esimerkiksi suhteessa eteläisiin ja läntisiin naapureihinsa suomalaisnaiset pärjäävät hienosti.

Nuorten tupakointi moniongelmaista

Ihmetystä ja huolta on Suomessa jo pitkään herättänyt se suuri epäsuhta, joka havaitaan tarkasteltaessa nuorten suomalaisten tupakointia esimerkiksi 15- ja 25-vuotiaana. Teini-ikäisten suomalaisten tupakointi on vuodesta toiseen Euroopan huippua, nuorten aikuisten taas on hyvin hallinnassa.

toisen palstan alkuun

Nuorten aikainen tupakoinnin aloitus, jossa tytöt ovat alkaneet myös kiirehtiä aikaisempaa enemmän, liittyy suomalaisyhteiskunnan suureen murrokseen. Kun perheen molemmat huoltajat ovat palkkatyössä kodin ulkopuolella ja kun yksinhuoltajuus lisääntyy, varhaisnuoret jäävät helpommin vaille vanhempien valvontaa. Samanaikaisesti tapahtunut muutto kaupunkeihin on johtanut kyläkulttuurin tiukkojen kontrollinormien löystymiseen. Lisääntyvä hyvinvointi on nostanut myös nuorten elintasoa. Eikä siinä kaikki: tupakoinnin leviämiseen nuoriin naisiin on muitakin syitä. Tupakointi kiehtoo myös ulkonäkösyistä. Laihuutta korostava kauneusnormi sitoo ja tupakointi auttaa ruumiin muokkauksessa sen mukaisesti. Tästä tutkimukset osoittavat, että tupakointi - osittain myös satunnaistupakointi - houkuttelee niitäkin nuoria naisia, jotka muuten elävät terveellisesti.

Huomio vähän koulutettuihin

Ei kuitenkaan sovi unohtaa, että tupakointi on Suomessa edelleen miehinen elämänalue. Miesten tupakointia voi hyvästä syystä pitää harvemmin itse valittuna tottumuksena kuin naisten - miehillä tupakointi on naisia useammin osa yleisestikin sairauksille altistavaa elämäntapaa. Kun miesten sinänsä ilahduttavaa tupakointikehitystä tarkastellaan koulutusryhmäkohtaisesti, tupakoinnin laskun aiheuttajaksi huomataan hyvin koulutetut miehet. Erityistä huomiota tulisi siis kiinnittää alemmille koulutustasoille - vain peruskoulun tai vastaavan käyneisiin. Myös naisilla esiintyy vastaavantapainen tupakoinnin koulutusgradientti. Aluetarkastelu puolestaan tuo esille mm. teollistuneiden alueiden naisten muuta Suomea korkeamman tason.

Vaikka voidaan tyytyväisenä todeta, ettei nuorison kiirehtiminen tupakoinnin aloittamisessa välttämättä johda tupakoinnin yleistymiseen uusissa kohorteissa, lienee juuri nyt syytä keskittää voimavaroja tupakoinnin yleistymisen ehkäisyyn. Muuten saatetaan joutua syrjään siltä kaidalta polulta, jota jo kotvan on matkattu ja jonka tienviittana ovat työikäisten suomalaisten vähenevä sydän- ja verisuonitautikuolleisuus sekä hallinnassa pysyvät syöpäkuolemat.

Antti Uutela, KTL
(09) 4744 8619, antti.uutela@ktl.fi