Tavoitteena savuttomat työpaikat

Työterveyslaitoksen Sisäilmasto-ohjelman mukaan tupakansavu on maassamme edelleen merkittävin sisäilmaston terveyshaitta. Arvioidaan, että vuosittain jopa 50-60 tupakoimatonta suomalaista sairastuu keuhkosyöpään ja yli 700 kuolee ennenaikaisesti sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin passiivisen tupakansavualtistumisen seurauksena. Työpaikan tupakansavualtistuminen aiheuttaa merkittävän osan näistä sairastumisista.

Työterveyshuollolle työntekijän tupakointi ja työpaikoilla tupakansavulle altistuminen on yksi merkittävimmistä haasteista. Tupakoinnin ja tupakansavulle altistumisen vähentämisellä voidaan oleellisesti parantaa työntekijän terveyttä ja työkykyä sekä vähentää sairauspoissaoloja ja ennenaikaisen työkyvyn menettämisen riskiä. Siksi tähän teemaan kannattaa uhrata enemmän työterveyshuollon voimavaroja kuin tähän saakka on tehty.

Työterveyslaitos käynnisti osana Sisäilmasto-ohjelmaa joukon projekteja, joiden tavoitteena oli arvioida työpaikkojen tupakointitilannetta, työntekijöiden ja työterveyshuollon asenteita työpaikkatupakointiin ja muutoksia, joita tapahtui vuoden 1995 tupakkalain seurauksena.

Ravintoloissa puutteita

Vuonna 1995 voimaan tullut tupakkalaki pyrki estämään työntekijöiden vastentahtoisen tupakansavualtistumisen työpaikoilla. Heloma työryhmineen on seurannut tupakkalain vaikutuksia työpaikoilla vuosina 1995-98. Näyttää siltä, että suurilla ja keskisuurilla työpaikoilla tupakkalaki toimii varsin hyvin. Työntekijät ovat siirtyneet tupakoimaan työpaikan rakennuksen ulkopuolelle. Päivittäin poltettujen savukkeiden määrä on vähentynyt, kun tupakointi ei ole yhtä helppoa kuin aikaisemmin. Työntekijät suhtautuivat tupakkalakiin myönteisesti ja katsoivat uuden lain jopa parantaneen työpaikan ilmapiiriä.

Valitettavasti vuoden 1995 tupakkalaki ei toimi yhtä hyvin kaikissa työpaikoissa: ravintolatyöntekijöiden altistuminen tupakansavulle jatkuu edelleen ja pientyöpaikoilla on toimialoja, joissa jopa puolet tupakoitsijoista ilmoittaa edelleen tupakoivansa sisätiloissa. Ravintoloiden työntekijöiden tilanne paranee oleellisesti helmikuussa 1999 hyväksytyn tupakkalain uudistuksen myötä. Osa ravintoloiden sisätiloista on jatkossakin tarkoitettu tupakoitsijoille, jolloin työntekijöiden altistuminen tupakansavulle ravintoloissa jatkuu. Pientyöpaikoilla huolestuttavaa on ollut, että erityisesti nuoret työntekijät tupakoivat entistä yleisemmin ja päivittäin tupakoivien määrä on pientyöpaikoilla lisääntynyt viimeisten kolmen vuoden aikana.

toisen palstan alkuun

Pienet työpaikat savuisimpia

Työpaikkoja on Suomessa yli 300 000. Niistä yli 90 prosenttia on pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa on töissä lähes 90 prosenttia työvoimasta. Kokemuksesta tiedetään, että pientyöpaikat jäävät poikkeuksetta jälkeen työterveyshuollon ja työsuojelun uusia sovellutuksia käynnistettäessä. Näin näyttää käyvän myös tupakkalain tultua voimaan vuonna 1995.

Työterveyslääkärit ja -hoitajat ovat keskeisessä asemassa työpaikkojen tupakointiasioista keskusteltaessa. Työterveyslaitos toteutti laajan kyselytutkimuksen maamme kaikille työterveysasemille (n=1004) ja kysyi työterveyshenkilöstön asenteita työpaikkatupakointiin sekä työntekijöiden omaa tupakointia. Työterveyshoitajista neljä ja työterveyslääkäreistä kymmenen prosenttia tupakoi päivittäin. Työterveyshoitajat keskustelivat lääkäreitä aktiivisemmin potilaiden tupakointiasioista vastaanottojen yhteydessä ja työpaikkakäynneillä. Työterveyshenkilöstön oma tupakointi vaikutti oleellisesti heidän suhtautumiseensa työpaikoilla tupakointiin. Tupakoivat hoitajat ja lääkärit suhtautuivat huomattavasti sallivammin työpaikkatupakointiin.

Jatkossa on tärkeä ohjata, neuvoa ja kouluttaa työpaikkojen työsuojeluhenkilöstöä ja muitakin työntekijöitä tupakkalain muutoksista. Näyttää siltä, että tupakkalain toteutuminen erityisesti pientyöpaikoilla ja ravintoloissa edellyttää tiukemman työsuojeluvalvonnan ohella työterveyshenkilöstön paneutumista omien asiakkaidensa työtilojen tupakointiratkaisuihin. Tupakkalaki ja työturvallisuuslaki edellyttävät työpaikoilla ehdotonta puuttumista tilanteisiin, joissa työntekijät altistuvat vastentahtoisesti tupakansavulle. Näitä työpaikkoja on maassamme vielä tuhansia.

Työterveyshenkilöstön top-5 -tehtäväluettelo tupakka-asioissa

1. Työntekijöiden tupakanvierotustyö jatkuvasti käynnissä
2. Koulutus, ohjaus ja neuvonta tupakkalain vaatimuksista
3. Riittävien resurssien varaaminen pientyöpaikkojen tarpeisiin
4. Työpaikkakäyntien yhteydessä huomio tupakointijärjestelyihin ja puuttuminen epäkohtiin
5. Tupakka-asiat osana TYKY-toimintaa (esim. keskustele 2 min/tupakoiva potilas vastaanoton yhteydessä)

Kari Reijula, Työterveyslaitos
(09) 4747 932
kari.reijula@occuphealth.fi