Tupakkariippuvuus liittyy mielenterveyden häiriöihin

Tupakointi on tärkein ehkäistävissä oleva sairauksia ja kuolemia aiheuttava tekijä. Tupakoinnin terveyshaitat ovat selvät ja tupakoinnin aiheuttamien haittojen vähentämiseen on kiinnitetty huomiota aina lainsäädäntöä myöten. Vähemmän on kuitenkin tullut esille tupakoinnin esiintyminen erityisryhmissä. Mielenterveyden häiriöistä kärsivistä potilaista tupakoi yli puolet.

Kun tupakkariippuvuus (nikotiiniriippuvuus) esiintyy samanaikaisesti jonkin mielenterveyden häiriön tai muun päihteen käytön kanssa puhutaan komorbiditeetista eli samanaikaisdiagnooseista. Ongelmalliseksi tämän tekee se tosiasia, että vain 15 prosenttia tupakoivista mielenterveyden häiriöistä kärsivistä onnistuu lopettamaan tupakoinnin, kun vastaavasti 50 prosenttia henkilöistä, joilla ei ole todettu mielenterveyden häiriötä, onnistuu lopettamaan tupakoinnin.

Tupakkariippuvuus ja masennus

Tupakointi on yleistä mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden keskuudessa. Tieteellisissä tutkimuksissa on todettu muun muassa, että hoitoa hakevista tupakoijista 25-40 prosentilla on aikaisemmin ollut vakavan masennustilan oirekuva. Tutkimusten mukaan aikaisemmin esiintynyt vakava masennustila uusiutuu kolmanneksella henkilöistä, jotka lopettavat tupakoimisen. Onkin esitetty, että tupakoinnin lopettamisen yhteydessä tulisi selvittää, onko henkilö kärsinyt masennuksesta, jolloin lopettamiseen tulisi liittää myös masennuksen hoitoon liittyvät interventiot, aina lääkehoidon aloittamista myöten.

Tupakkariippuvuus ja skitsofrenia

Skitsofreniaa sairastavista potilaista nykykäsityksen mukaan tupakoi 50-90 prosenttia. Psykiatrisissa sairaaloissa tupakoivien potilaiden määrä on korkea. Tupakoimatonkin potilas saattaa aloittaa tupakoinnin ensimmäisen sairaalahoitojaksonsa aikana, kun muiden potilaiden tupakointi on niin yleistä. Kliinisen kokemuksen perusteella kroonista skitsofreniaa sairastavien potilaiden joukossa on runsaasti paljon polttavia. On mahdollista, ettei kyseessä ole pelkästään kahden häiriön samanaikainen esiintyminen, vaan nikotiinin vaikutukset saattavat vaikuttaa joihinkin skitsofrenialle tyypillisiin

toisen palstan alkuun

oireisiin siten, että potilaat kokevat sen myönteisesti. Asiaa tutkitaan.

Tupakkariippuvuus ja muu päihteiden käyttö

Nykykäsityksen mukaan tupakointi on huomattavan yleistä (noin 80 %) hoitoon hakeutuneiden alkoholiongelmaisten (riippuvuus tai haitallinen käyttö) joukossa. Runsaasti tupakoivista 15-20 prosenttia kärsii myös alkoholiriippuvuudesta tai alkoholin haitallisesta käytöstä. Tupakointi on huomattavan yleistä myös huumeita käyttävien joukossa. Tupakointi nikotiinin keskushermostovaikutusten vuoksi voi lisätä todennäköisyyttä retkahtaa uudestaan kokaiinin käyttöön.

Tupakointi ja lääkeainepitoisuudet

Tupakointi indusoi CYP1A2 -entsyymin toimintaa. Vakavasta mielenterveyden häiriöstä kärsiviä potilaita hoidetaan usein antidepressanteilla ja antipsykooteilla. Tällöin on kiinnitettävä huomiota erityisesti muun muassa klomipramiinin, maprotiliinin, olantsapiinin ja klotsapiinin käyttöön, sillä tupakoinnin lopettaminen voi merkittävästikin nostaa lääkeainepitoisuutta veressä ja siten aiheuttaa potilaalle toksisia oireita.

Tupakointi tulisi ottaa huomioon muiden päihteiden käytöstä samoin kuin mielenterveyden häiriöistä kärsivien potilaiden hoitosuunnitelmaa laadittaessa yhtenä osakokonaisuutena. Tieteellisiä tutkimustuloksia tupakoinnin lopettamisesta ja siihen tarvittavista hoitomenetelmistä komorbiditeettipotilasryhmän osalta on niukasti. Kuitenkin tupakoinnin haitat (mm. lisääntynyt syöpäriski) kohdistuvat samalla tavalla mielenterveyden häiriöstä kärsivään potilaaseen kuin väestöön yleensä.

Päihderiippuvuuden diagnostiset kriteerit
(DSM-IV)

Viite:
American Psychiatric Association. Practice guideline for the treatment of patients with nicotine dependence.
Am J Psychiatry 153:10 (suppl):1-31.

Kimmo Kuoppasalmi, KTL
(09) 4744 8701, kimmo.kuoppasalmi@ktl.fi