EU-jäsenyys vaikutti ruoan hintaan

Suomalainen kuluttaja liittyi Euroopan unionin välityksellä osaksi kansainvälistä elintarvike- ja kauppapolitiikkaa. Tämän seurauksena suomalaiset kuluttajat ovat hetkessä tiedostaneet laajentuneet tuotemarkkinat, mutta myös elintarvikepolitiikan valtapelin, elintarvikkeiden laatuun liittyvät uhkakuvat sekä tuotteisiin liittyvät uudet riskit. Vapaista markkinoista huolimatta elintarvikkeiden kulutus on säilynyt voittopuolisesti kotimaisena.

Lupaukset EU-jäsenyyden hyödyistä kuluttajille koskivat ruoan hintaa. Ensimmäisen jäsenyysvuoden (1995) aikana elintarvikkeiden kuluttajahinnat laskivat keskimäärin 11 prosenttia. Hintojen muutokset vaihtelivat tuotteittain. Eniten laskivat kananmunien (44 %), jauhojen ja suurimoiden (24 %) sekä sianlihan ja margariinin (23 %) hinnat. Viljatuotteiden ryhmässä jauhot ja suurimot halpenivat eniten. Ruokaleipien hinta aleni yhdeksän prosenttia ja kahvileipien kuusi prosenttia.

Liharyhmässä sianlihan hinta laski eniten. Siipikarjan liha halpeni 18 ja naudanliha 16 prosenttia. Kokolihavalmisteiden ja makkaroiden hinnat laskivat 12, lihaeineksien ja -säilykkeiden yhdeksän prosenttia.

Maitotuotteista ainoastaan juuston hinta muuttui. Se laski kahdeksan prosenttia. Myös elintarvikerasvojen hinnat laskivat: margariinien ja öljyjen 23, kevytlevitteiden 20 ja voin 16 prosenttia.

Tuoreiden hedelmien ja marjojen hinnat vaihtelevat kausittain. Vuonna 1995 tuoreiden hedelmien hinnat olivat alkuvuodesta korkeammat kuin edellisenä vuonna, loppuvuodesta taas alemmat. Myös tuoreiden vihannesten ja perunan hinnat vaihtelevat kausittain. Tuoreiden vihannesten hinnat alenivat vuonna 1995 keskimäärin 10 prosenttia, vähiten kotimaisen sesongin eli kesän aikana. Perunan hinta nousi vuoden 1995 alkupuolella, mutta lähti loppuvuoden aikana laskuun.

Muuttuneessa markkinajärjestelmässä on nyt toimittu neljä vuotta. Vuonna 1998 suomalaisten

toisen palstan alkuun

elintarvikkeiden hintataso oli edelleen kilpailukykyinen monien Euroopan maiden, mm. Saksan kanssa. Vihannekset ovat kuitenkin Suomessa selvästi kalliimpia kuin monessa muussa maassa. Maiden välisten hintaerojen keskeinen syy on kunkin maan kustannus- ja palkkataso sekä verotus.

Ruoka halpeni - kuluttaja siirtyi kalliimpiin

Vaikka ruoan hinta laski EU-jäsenyyden myötä, kotitaloudet käyttivät ruokaan saman verran rahaa kuin aikaisemmin. Halvemmat hinnat lisäsivät lihan ja kananmunien kulutusta, silti niiden osuus elintarvikkeiden markkamääräisestä kulutuksesta pieneni. Vuonna 1995 niin lihan kuin kananmunien kulutuksessa palattiin 1990-luvun alun kulutusmääriin. Lihatuotteissa integraatiosta aiheutunut ostovoiman kasvu kanavoitui laadukkaampien kokolihatuotteiden ja makkaroiden kulutukseen.

Juuston kulutus lisääntyi hinnanalennuksen myötä niin paljon, että myös sen kulutusmeno-osuus kasvoi. On siirrytty käyttämään kalliimpia juustolaatuja, mikä on samalla kasvattanut tuontijuustojen menekkiä. Vaikka rasvojen ja öljyjen hinnat laskivat 18 prosenttia, kulutus ei kuitenkaan lisääntynyt. Rasvojen kulutus näyttää vakiintuneen tietylle tasolle.

Perunoihin ja perunavalmisteisiin käytettiin vuonna 1995 edellisvuotta enemmän rahaa pienestä hinnannoususta huolimatta. Perunavalmisteiden lisääntynyt kulutus selittyy laajentuneella tuotevalikoimalla. Perunan kulutus on pysynyt tasaisena koko 1990-luvun.

EU- jäsenyyden yksi kielteinen piirre oli se, että hedelmien ja vihannesten hinnat hienokseltaan nousivat. Hintojen nousu koski sekä kasvihuonevihanneksia että kolmansista maista tuotuja hedelmiä. Vuodesta 1995 hedelmien kulutus on hieman vähentynyt, mutta kasvisten kulutus jatkanut kasvuaan.

Eila Kilpiö, Kuluttajatutkimuskeskus
(09) 7726 7700, eila.kilpio@kuluttajatutkimuskeskus.fi