Kasvikset maistuvat huonoiten nuorille

Kevättalvella 1997 toteutetussa FINRISKI -tutkimuksessa yli 7 000 työikäisen ruokavalinnoista kerättiin tietoa kyselylomakkeen avulla. Lisäksi tutkimuksen alaotoksesta, noin 3 000 tutkittavalta selvitettiin Finravinto 1997 -tutkimuksessa tarkemmin ruoankäyttöä ja ravintoaineiden saantia. Tähän artikkeliin on poimittu tuloksia kasvisten, hedelmien ja marjojen käytöstä sekä C-vitamiinin ja folaatin saannista.

Noin puolet (52 %) miehistä ja runsas kaksi kolmannesta naisista (72 %) söi tuoreita kasviksia - vihanneksia, juureksia tai tuoresalaattia - lähes päivittäin tai useammin. Pääkaupunkiseudulla kasvisten käyttö oli yleisintä ja Oulun tutkimusalueella harvinaisinta. Kasvisten käyttö vaihteli myös ikäryhmittäin. Harvinaisinta se oli nuorimmassa, 25-34 -vuotiaiden ryhmässä.

Myös hedelmiä tai marjoja naiset söivät yleisemmin kuin miehet. Yleisintä niiden käyttö oli Itä-Suomessa. Yli 45-vuotiaista miehistä runsas 60 ja naisista runsas 80 prosenttia söi hedelmiä tai marjoja lähes päivittäin tai useammin. Sen sijaan alle 35-vuotiaista miehistä ainoastaan 40 prosenttia lukeutui niiden päivittäiskäyttäjiksi.

Ravintohaastattelun mukaan miehet söivät useampia elintarvikkeita enemmän kuin naiset. Naisten ruokavalio sisälsi kuitenkin enemmän hedelmiä, hedelmämehuja, marjoja, tuoreita ja kypsennettyjä kasviksia sekä hapanmaitotuotteita kuin miesten ruokavalio.

Runsaasti C-vitamiinia

Suurin osa C-vitamiinista saadaan kasviksista, hedelmistä ja marjoista. Tässä tutkimuksessa hedelmien ja marjojen osuus C-vitamiinin saannista oli noin 60 prosenttia. Ryhmään sisältyvät myös hedelmätuoremehut, joiden osuus C-vitamiinin lähteenä oli 17 prosenttia. Kolmannes C-vitamiinista tuli kasviksista, joista perunan osuus miehillä oli vajaa puolet ja naisilla noin kolmannes.

Naiset saivat keskimäärin 111 mg ja miehet 106 mg C-vitamiinia päivässä. Kun saanti suhteutettiin energian saantiin, joka oli naisilla selvästi pienempi kuin miehillä, naisten C-vitamiinin saanti oli 17 mg/MJ ja miesten 12 mg/MJ. Energiavakioitu saanti oli naisilla 2,4-kertainen ja miehillä 1,7-

toisen palstan alkuun

kertainen suosituksiin nähden. Laskelmissa on huomioitu ruoanvalmistuksen aiheuttama C-vitamiinin hävikki.

Miehillä C-vitamiinin saannissa ei ollut tutkimusalueittaisia eikä ikäryhmittäisiä eroja. Sen sijaan pääkaupunkiseudun naisilla C-vitamiinin saanti oli runsainta ja Oulun alueella vähäisintä. Naisista nuorimmat, 25-34 -vuotiaat saivat C-vitamiinia niukimmin ja 45-54 -vuotiaat runsaimmin.

Folaatin saanti niukasti suositellulla tasolla

Kasvikset, hedelmät ja marjat ovat myös hyviä folaatin lähteitä. Folaatin saannista runsas viidennes (22 %) oli peräisin kasviksista ja 16 prosenttia hedelmistä ja marjoista. Viljavalmisteiden osuus folaatin saannista oli noin neljännes (24 %).

Folaatin saanti oli miehillä keskimäärin 303 µg päivässä (33 µg/MJ) ja naisilla 240 µg päivässä (36 µg/MJ). Miesten folaatin energiavakioitu saanti ei yltänyt suositeltavalle tasolle (36 µg/MJ) millään tutkimusalueella eikä missään ikäryhmässä. Sen sijaan folaatin keskimääräinen kokonaispäiväsaanti ylitti suosituksen (300 µg). Koska tutkimuksessa energian saannin tiedetään olevan aliarvio, energiavakioitu saanti on luotettavampi ravinnon saannin mittari. Naisilla folaatin energiavakioitu saanti ylsi suositukseen muissa paitsi nuorimmassa ikäryhmässä. Runsas kasvisten, marjojen ja hedelmien sekä täysjyväviljatuotteiden syöminen on erityisen tärkeää hedelmällisessä iässä oleville naisille, koska runsaampi folaatin saanti mahdollistaa riittävän folaattivaraston kehittymisen. Raskauden ja imetyksen aikana folaatin saantisuositus on nostettu 400 µg:aan päivässä.

Finravinto 1997 -tutkimus. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B8/1998, Helsinki 1998. ISBN 951-740-090-X, ISSN 0259-3576
Tilaukset: KTL, Kirjasto/Eija Lahtinen, puhelin (09) 4744 8498, faksi (09) 4744 8494 tai sähköposti: eija.lahtinen@ktl.fi. Hinta 108 mk (sis. alv)

Marjaana Lahti-Koski, KTL
(09) 4744 8759, marjaana.lahti-koski@ktl.fi