Lasten ja nuorten ravitsemus sekä ruoan miellyttävyys uuden ravitsemuskertomuksen teemoina

Järjestyksessään kolmas ravitsemuskertomus julkistettiin helmikuussa 1999. Yleistä ravitsemustilannetta kuvaavan osan lisäksi tämä Ravitsemuskertomus 1998 -julkaisu kertoo erityisesti lasten ja nuorten ravitsemuksesta ja ruokavalinnoista. Sen toinen erityisteema on aistittava laatu ja miellyttävyys elintarvikkeiden valintaan vaikuttavina tekijöinä. Ravitsemuskertomus on tiivis tietopaketti, johon on kerätty monista tietolähteistä tuoretta ja vähän varhaisempaakin tietoa suomalaisten ravitsemusta kuvaamaan.

Aikuisten tapaan myös lasten ruokavaliossa rasvan osuus on pienentynyt ja rasvan laatu muuttunut suositeltavaan suuntaan. Hiilihydraattien ja etenkin kuidun määrä saisi olla suurempi ja vastaavasti kovan rasvan saanti entistä pienempi. Turun kokemukset STRIP baby -tutkimuksesta osoittavat, että tehostettu ravitsemusneuvonta lasten vanhemmille tuottaa tulosta. Hyvästä kehityksestä huolimatta tavoitteisiin on vielä matkaa, sillä mm. suolaa lapset saavat kaksi kertaa enemmän kuin suositellaan.

Tyttöjen ja poikien valinnat erilaisia

Myös nuorten ruokavalio on muuttunut hyvään suuntaan rasvan laadun osalta. Sen sijaan tuoreiden kasvisten käyttö on ainakin kyselytutkimusten mukaan varsin vähäistä. Tyttöjen ja poikien väliset erot kasvisten, hedelmien ja marjojen käytössä ovat selkeät jo kouluiässä, sillä tytöillä näiden elintarvikkeiden päivittäiskäyttäjien osuus on kaksi kertaa suurempi kuin pojilla.

Nuorten käyttämän maidon laatu on aikuisten tapaan muuttunut vähärasvaisempia ja rasvattomia maitolaatuja suosivaksi. Maitoa juomattomien osuus on kasvanut. Makeiset kuuluvat sekä tyttöjen että poikien ruokavalioon.

Yläasteen oppilaista noin 90 prosenttia osallistuu kouluruokailuun. Useimmat syövät pääruoan, mutta alle puolet oppilaista ottaa salaattia. Joka toinen oppilas valitsee maidon tai piimän ruokajuomakseen.

toisen palstan alkuun

Ihmiset maistavat ruoan eri tavoin

Professori Hely Tuorila Helsingin yliopiston Elintarviketeknologian laitoksesta toimi Ravitsemuskertomuksen vieraskynänä ja kirjoitti ruoan miellyttävyyttä käsittelevän katsauksen. Sen mukaan ruoan tulee olla maukasta, jotta se kelpaa ihmisille. Maukkaus on kuitenkin eri asia vanhoille ja nuorille, terveystietoisille ja muille. Aistittavan laadun kokemista ja ruokamieltymyksiä säätelevät ihmisten yksilölliset kokemukset, asenteet ja tiedot. Yleensä kuluttaja tietää etukäteen jotakin syömästään ruoasta. Tieto tuotteen edullisesta koostumuksesta tai terveysvaikutuksista voi vaikuttaa suotuisasti etenkin uuden tuotteen vastaanottoon. Tiedot voivat lisätä mieltymystä ja siten tukea terveellisiä valintoja, jos ajoitus on oikea ja kohderyhmä motivoitunut.

Kätevä työkalu tiedontarvitsijoille

Ravitsemuskertomus on vuonna 1995 käynnistyneen ravitsemuksen seurantajärjestelmän tärkein tuotos. Hankkeen tavoitteena on välittää ravitsemusalan tietoa sen tarvitsijoille helppolukuisessa muodossa. Ravitsemuskertomuksen avulla seurantajärjestelmä toteuttaa päätarkoitustaan - kerätä, yhdistää, jalostaa ja välittää sellaista ravitsemustilannetta ja ruokatottumuksia kuvaavaa tietoa, jolla voidaan edistää ravitsemus- ja terveyspoliittisia ohjelmia ja päätöksentekoa. Viranomaisten ja päättäjien lisäksi Ravitsemuskertomus tarjoaa kätevän työkalun ravitsemuskasvatusta toteuttaville järjestöille, terveydenhuollolle, elintarviketeollisuudelle ja -kaupalle, tiedotusvälineille, opettajille, tutkijoille ja asiantuntijoille sekä ruokapalveluita järjestäville.

Lahti-Koski Marjaana. Ravitsemuskertomus 1998. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja 2/1999. Helsinki 1999. ISBN 951-740-118-3.
Tilaukset: KTL, Kirjasto/Eija Lahtinen, puhelin (09) 4744 8498, faksi (09) 4744 8494 tai sähköposti: eija.lahtinen@ktl.fi. Hinta 108 mk (sis. alv)

Marjaana Lahti-Koski, KTL
(09) 4744 8759, marjaana.lahti-koski@ktl.fi