Ruokatottumusten sosioekonomiset erot samanlaisia Euroopassa

Ruokatottumusten sosioekonomiset erot samanlaisia Euroopassa

Koulutustaso vaikuttaa ruokatottumuksiin Euroopassa. Ylemmät koulutusryhmät etenkin Pohjois-Euroopassa syövät ravitsemussuositusten mukaisesti runsaammin hedelmiä, vihanneksia, kasvirasvoja ja vähärasvaisia maitovalmisteita kuin alemmat koulutusryhmät. Toisaalta pitkälle koulutetut syövät enemmän juustoa kuin muut koulutusryhmät.

Väestön terveydentila ja elintavat ovat yhteydessä sosioekonomiseen taustaan. Tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvässä yhteiskunnallisessa asemassa olevat yleensä elävät pitempään ja sairastavat vähemmän kuin huonossa asemassa olevat. Sosioekonomisten terveyserojen taustaa tunnetaan huonosti. Ruokatottumusten ja muiden elintapojen erot ovat yksi tapa selittää väestöryhmien välisiä terveyseroja.

EU:n rahoittaman 11 Euroopan maan (Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Kreikka, Liettua, Norja, Ruotsi, Suomi, Saksa, Tanska ja Viro) projektissa kartoitetaan ruokatottumusten sosioekonomisia eroja viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Tutkimuksella pyritään löytämään tietoja ruokatottumusten sosioekonomisista eroista, yhdistämään eri maiden tutkimustuloksia ja tulkitsemaan näitä eroja. Projektin osanottajien ja muiden alasta kiinnostuneiden tutkijoiden avulla on löydetty noin 50 eri tutkimusta 15 Euroopan

toisen palstan alkuun

maasta. Jatkoanalyysiin on valittu ne tutkimukset, joissa on tietoa aikuisten ruoankulutuksesta eri koulutus- tai ammattiryhmissä.

Etenkin Pohjois-Euroopassa korkeasti koulutetut ovat syöneet enemmän hedelmiä ja vihanneksia kuin vähän koulutetut. Koulutusryhmäerot hedelmien kulutuksessa ovat suuremmat naisilla kuin miehillä. Ylemmät koulutusryhmät kuluttavat yleensä vähemmän eläinrasvaa kuin alemmat. Etelä-Euroopassa tilanne on hieman erilainen; joidenkin tutkimusten mukaan vähän koulutetut syövät enemmän hedelmiä, vihanneksia ja kasvirasvoja kuin pitkälle koulutetut.

Maitotuotteiden ryhmässä eroja on havaittu vähärasvaisten maitovalmisteiden ja erityisesti juuston kulutuksessa; pitkälle koulutetut ovat käyttäneet enemmän juustoa ja vähärasvaisia maitovalmisteita kuin muut koulutusryhmät.

Selvitys osoittaa tutkimusmenetelmien ja -aineistojen erilaisuudesta huolimatta samansuuntaisia tuloksia ruokatottumusten sosioekonomisista eroista eri maissa. Sosiaalinen asema vaikuttaa ruokavalion terveellisyyteen, useimmiten niin, että hyvin koulutettujen ruokatottumukset ovat lähempänä suosituksia kuin vähän koulutettujen.

Gun Roos, KTL
(09) 4744 8636, gun.roos@ktl.fi

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!