Suomalaisten lautasella yhä liikaa lihaa

Vastaako suomalaisten nauttima ruoka suosituksia? Mistä pitäisi vähentää ja mitä lisätä ylipainon vähentämiseksi? Keskimäärin suomalaisten aikuisten ruokavaliossa (Finravinto 1997) oli viidennes ruoasta viljaa, neljännes perunaa ja kasviksia sekä neljännes lihaa, kalaa tai juustoa. Tämän lisäksi neljännes juomista oli maitoa tai piimää. Tulos perustui 2 862 aikuisen suomalaisen edellisen päivän ruokavalion haastatteluun.

Keitetyt perunat, perunasose, lihamakaronilaatikko ja hernekeitto olivat suomalaisen aikuisväestön pääruokien ehdottomat ykköset Finravinto 1997 -tutkimuksen mukaan. Yleisimpiä liharuokia olivat perinteinen karjalanpaisti, lenkkimakkara, grillattu broileri, jauhelihakastike ja sianlihakastike. Kalaruokina suosituimmat olivat kalakeitto ja paistettu tai uunikirjolohi. Viiden tutkitun alueen välillä pääaterioiden koostamisessa havaittiin vain vähäisiä eroja. Eteläisessä Suomessa broilerinfile ja kerroshampurilainen olivat yhtä yleisiä kuin perinteisemmät pääateriaruoat.

Ruisleipä on ykkönen

Ruisleipä oli leipävalikoiman ehdoton ykkönen, sillä kaikilla alueilla yli puolet haastatelluista oli edellisenä päivänä syönyt ruisleipää. Tulos osoittanee uusien ruisleipätyyppien (ruispalat yms.) huomattavaa suosiota. Vehnäleivistä yleisin oli sekahiivaleipä, mutta lisäksi käytettiin monenlaisia rouhe- ja kokojyväleipiä sekä patonkeja. Pulla tai leivonnainen kuului noin puolella ruokavalioon. Karjalanpiirakka oli huomattavan suosittu aikuisten keskuudessa kaikilla muilla tutkimusalueilla paitsi Lounais-Suomessa. Puurot olivat yleisiä: kolmasosa haastatelluista oli nauttinut puuroa, kun muita aamiaisviljavalmisteita (muroja, myslejä) oli käyttänyt vain kymmenesosa.

toisen palstan alkuun

Rasvaperunat miesten suosiossa

Puolet miehistä ja naisista käytti tutkimuspäivänä sekä kasviksia että hedelmiä. Naiset olivat syöneet tuoreita kasviksia, kasvisruokia, hedelmiä ja marjoja yleisemmin ja runsaammin kuin miehet. Haastatelluista kymmenellä prosentilla pääruoan lisäkkeenä oli maustekurkku ja etikkapunajuuri. Miehet olivat syöneet naisia enemmän rasvaisia perunoita tai perunaruokia.

Neljäsosa myönsi syöneensä makeisia tai suklaata edellisenä päivänä, mitä voitaneen pitää melkoisen tavanomaisena naposteluna ja herkkuhetkinä.

Voi meni - juusto tuli

Suomalaisten ruokavalio näyttäisi perustuvan aamupuuroon, liharuokaa, perunoita ja vihreätä salaattia sisältävään pääateriaan, ruisleipään, kahviin ja kahvileipään. Leivän päällä rasvaa osataan varoa. Miehet käyttivät leipärasvoja keskimäärin 24 g/vrk, naiset vain 13 g. Juusto voi olla salainen rasvanlähde, mutta keskimäärin suomalaiset käyttivät vähärasvaisia juustolaatuja (alle 18 % rasvaa) yhtä paljon kuin perinteistä emmentalia. Ylivoimaisesti eniten käytettiin edamtyyppistä juustoa. Paistetut ruoat sekä juustoja, kerma- tai cremevalmisteita sisältävät ruoat voivat edelleen olla merkittävä rasvanlähde.

Ruoankäyttöä suomalaisten ravitsemussuositusten ruokakolmion (Komiteanmietintö 1998:7) painotuksiin verrattaessa ihmisillä on aihetta lisätä viljan ja kasvisten käyttöä ja vähentää eläinkunnan tuotteiden käyttöä. Kasvisten keskimääräinen energiapitoisuus on 50-150 kJ/100 g, kasvisruokien 300-700 kJ/100 g, leivän ja viljaruokien 300-900 kJ/100 g, kun lihan ja lihavalmisteiden energiapitoisuus on 500-1000 kJ/100 g. Pitkällä tähtäimellä ruokavaliota voidaan keventää vähentämällä lihan käyttöä ja lisäämällä kasvisten ja viljatuotteiden osuutta ruokavaliossa.

Marja-Leena Ovaskainen, KTL
(09) 4744 8595, marja-leena.ovaskainen@ktl.fi