Tartuntatautitilanne Suomessa

Lukujen tarkastelu ja johtopäätösten tekeminen ilman yhteyttä sinne, mistä luvut tulevat - lääkäreihin terveyskeskuksissa, sairaaloissa, yksityisvastaanotoilla ja kliinisen mikrobiologian laboratorioissa voi infektiotautien ilmaantuvuudesta tuottaa vääristynyttä tulkintaa.

Edellisessä Kansanterveys-lehdessä esitin lukujen perusteella Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiriä yhdeksi influenssa A -keskukseksi, mutta itse asiassa suuren luvun takana oli epidemiakaudella runsaasti diagnostiikassa käytetty influenssa A -antigeeniosoitustesti. Paikallisen infektiolääkärin mukaan epidemia oli alueella melko rauhallinen. Diagnostisen testin lisääntyneellä käytöllä pystyttiin tiedottamaan epidemian alkamisesta alueen terveyskeskuslääkäreille varhaisessa vaiheessa. Sairaalassa vältyttiin turhilta alkuvaiheen antibioottihoidoilta, nopeutettiin influenssa A -potilaiden kotiuttamista diagnoosin ollessa tiedossa ja voitiin kohortoida potilaat tehokkaammin, jolloin sairaalaperäisiä tartuntoja vähennettiin. Myös lisääntynyt paikallinen tiedottaminen, henkilökuntavaihdokset ja ilmoitusten lähettämistaajuus voivat lisätä tapausmääriä ilman epidemioita.

Influenssa A -virusepidemia on nyt kuitenkin laantunut, sillä maaliskuussa varmoja tapauksia oli enää 164, kun niitä vielä helmikuussa oli 623. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta osoitukset on edelleen tehty varusmiehiltä. Tarkempia tietoja influenssan epidemiologisesta tilanteesta meiltä ja muualta saa osoitteesta http://www.ktl.fi/flu.

Legionellaa

Helmi- ja maaliskuussa valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yksi Legionella pneumophilan aiheuttama infektio. Helmikuussa tehty diagnoosi perustui antigeenin osoitukseen 51-vuotiaan elinsiirtopotilaan bronkoalveolaarilavaationesteestä. Legionella pneumophilan merkitys taudinaiheuttajana jäi epäselväksi.

Maaliskuussa Legionella pneumophila eristettiin vahvasti immuunipuutteisen 60-vuotiaan keuhkokuumepotilaan BAL-nesteestä. Diagnoosin varmistuttua potilas toipui keuhkokuumeesta mikrobilääkityksellä.

Hollannin helmikuiseen kukkanäyttelyyn liittyvää tapausten lisääntymistä ei meillä nähty. Hollannissa varmoja näyttelyyn liittyneitä Legionella pneumophila -infektioita todettiin 106, joista 15 menehtyi. Mahdollisia ja muita ilmoitettuja tapauksia oli yhteensä 127, joista seitsemän kuoli infektioon. Tapaus-verrokkitutkimuksen tuloksena todettiin yhteys legionelloosin ja tietyissä tuote-esittelyissä käymisellä (poreammeet, höyrysilitysraudat). Yhdessä porealtaassa kasvoi samanlainen legionellakanta kuin potilailta viljelty. Itse kukkanäyttelyn ja taudin esiintymisen välillä ei yhteyttä todettu.

toisen palstan alkuun

RSV vauhdissa

RS-virusilmoitusten lukumäärä nousi edelleen maaliskuussa! Ilmoituksia tehtiin yhteensä 205, kun niitä helmikuussa oli 99. RS-virusinfektion ilmaantuvuus on ollut suurinta Uudenmaan, Helsingin ja Satakunnan sairaanhoitopiireissä (12,3 , 11,5 ja 10,9 tapausta/10 000 henkilövuotta vs. koko maan luku 4,7). Sairastuneet ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pieniä lapsia (nuorin 18 vrk:n ikäinen).

EHECiä muutama

Maaliskuussa EHEC-positiivisia henkilöitä todettiin kaikkiaan yhdeksän. Jo aikaisemmassa Kansanterveys-lehdessä 4/99 mainittujen seitsemän tapauksen lisäksi todettiin kaksi muuta henkilöä EHEC-positiivisiksi. Maaliskuun puolivälissä seitsemänvuotias poika joutui veriripulin vuoksi sairaalaan, missä ulostenäytteestä eristettiin EHEC-bakteeri. Poika toipui veriripulista ilman komplikaatioita. Potilaan pikkuveli sairasti myös vuorokauden mittaisen EHEC-ripulin. Tartunnanlähde jäi epäselväksi.

Huhtikuussa sairastuneita on kertynyt neljä. Kuukauden alussa HUS-oireiston vuoksi sairaalahoitoon joutuneen tytön ulosteesta eristettiin EHEC. Dialyysihoidon avulla lapsi toipui ja on jo kotiutunut. Oireeton isoveli todettiin myös EHEC-positiiviseksi. Kaksi muuta ovat sporadisia veriripulin vuoksi sairaalaan joutuneita lapsia; kaksivuotias poika Itä-Suomesta ja pohjoissuomalainen esikouluikäinen tyttö. Molempien kohdalla tartunnanlähteen löytämiseksi tehtävät selvittelyt ovat kesken.

Meningitidiksiä kuukausittain

Kevättalven aikana vaikeita Neisseria meningitidiksen aiheuttamia infektioita on todettu kuukausittain. Tapausten kotipaikkaa ja bakteerin serotyyppiä selvittämällä ei ole löydetty selviä rypäitä, vaan tapaukset ovat yksittäisiä. Maaliskuussa meningokokki-infektioita todettiin kaikkiaan seitsemän. Sairastuneista nuorin oli vajaa kaksi- ja vanhin 56-vuotias. Viisi diagnooseista perustui viljelyyn; kaikki kannat olivat serotyyppiä B.

Tämän vuoden alun valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen parvorokkotapausten määrät ovat viimevuotisia suuremmat. Maaliskuussa tehtiin 22 parvovirusilmoitusta, helmikuussa 14 ja tammikuussa 21. Viime vuonna maalis-tammikuussa ilmoituksia tehtiin viisi, kahdeksan ja neljätoista. Helmi-maalikuussa ilmoituksia on Helsingin ja Uusimaan lisäksi tullut Kainuun sairaanhoitopiiristä.

Maarit Kokki, KTL
(09) 4744 8690, maarit.kokki@ktl.fi