Jäävuorisalaatista yersiniaa syksyllä 1998

Jäävuorisalaatista yersiniaa syksyllä 1998

Syksyllä 1998 kolmen viikon aikana 47 henkilöä sairastui Yersinia pseudotuberculosis serotyyppi O3:n aiheuttamaan infektioon Etelä-Suomessa. Aiemmin kuvatuissa epidemioissa todennäköisenä tartunnanlähteenä on usein pidetty kontaminoitunutta ruokaa, mutta yhteyttä yksittäiseen ruoka-aineeseen ei ole pystytty osoittamaan. Viime syksyn epidemian yhteydessä suoritettu väestöpohjainen tapaus-verrokkitutkimus osoitti tilastollisesti merkitsevän yhteyden sairastumisten ja jäävuorisalaatin syömisen välillä.

Yersinia pseudotuberculosiksen aiheuttamassa infektiossa kuume ja vatsakivut ovat tavallisia. Myös pahoinvointia, oksentelua ja ripulia saattaa esiintyä. Taudinkuva voi muistuttaa umpilisäkkeen tulehdusta ja johtaa aiheettomaan leikkaukseen. Etenkin lapset ja nuoret ovat herkkiä saamaan tartunnan. Y. pseudotuberculosiksen aiheuttama vakava yleisinfektio on harvinainen, ja sen voivat saada henkilöt, joilla on jokin perussairaus kuten diabetes tai maksakirroosi. Ihmiset saavat tartunnan saastuneen ruoan tai veden välityksellä. Itämisaika on tavallisesti 3-7 vrk. Luonnossa bakteerin lähteenä ovat lukuisat eläimet kuten jyrsijät, jänikset ja linnut tai kotieläimistä siat ja kissat, joilla esiintyy yleisesti oireetonta suolistokantajuutta.

KTL tutki epäilyjä

Marraskuun alussa 1998 Kansanterveyslaitoksen suolistobakteerilaboratoriossa sekä HYKS-Diagnostiikassa ja Turun yliopiston lääketieteellisen mikrobiologian laitoksessa kiinnitettiin huomiota tavallista runsaampiin Y. pseudotuberculosis -tapauksiin. Suurin osa oli pääkaupunkiseudulta ja Keski-Uudeltamaalta sekä Turun ympäristöstä. Yksittäisiä sairastumisia oli lisäksi eri paikkakunnilla Etelä- ja Keski-Suomessa. Alueellisen ruokaperäisen epidemian epäilyn vuoksi KTL:n Infektioepidemiologian osasto teki väestöpohjaisen tapaus-verrokkitutkimuksen välittäjäelintarvikkeen löytämiseksi.

Tapaukseksi määriteltiin Helsingin, Uudenmaan tai Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueella asuva henkilö, jonka ulosteviljelyssä kasvoi Yersinia pseudotuberculosis serotyyppi O3 ja oireet olivat alkaneet 15.10.1998 jälkeen. Verrokit haettiin satunnaisotannalla väestörekisteristä ja kaltaistettiin iän, sukupuolen ja postinumeroalueen mukaan. Verrokkien

toisen palstan alkuun

poissulkukriteereinä olivat ulkomaanmatka tai suolisto-oireet haastattelua edeltävän kuukauden aikana. Puhelinhaastattelussa kysyttiin kotiruokailun lisäksi osallistumisesta koulu- tai työpaikkaruokailuun kahden viikon ajalta ennen oireiden alkua. Ruoka-aineista kysyttiin porsaanlihasta, useiden tuoreiden vihannesten, juuresten ja salaattien käytöstä sekä yleisimmin käytetystä kaupasta (ketju). Tulokset analysoitiin Epi-Info-ohjelmalla.

Koko maassa sairastui 15.10.-6.11. välisenä aikana yhteensä 47 henkilöä, joilla Y. pseudotuberculosis -viljely oli positiivinen. Potilaista 53 prosenttia oli naisia. Sairastuneet olivat 2-77-vuotiaita, mediaani 19 vuotta. Viideltä leikattiin umpilisäke. Tapaus-verrokkitutkimuksen tapausmääritelmän täyttäviä henkilöitä oli 39. He ilmoittivat syöneensä muita useammin jäävuorisalaattia (71 % vs 42 %; matched OR 3.9; 95 % CI, 1.3-9.6). Sianlihavalmisteiden, muiden tuoreiden vihannesten tai juuresten kohdalla ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja.

Useita sairastumisia tuli ilmi peruskoulun yläasteella Keravalla ja Tuusulassa sekä kahdessa työpaikassa Turun seudulla. Viljelyvarmistettujen tapausten lisäksi yhdeksän henkilöä näistä yhteisöistä joutui umpilisäkkeen poistoleikkaukseen ja neljältä muulta oireilleelta saatiin myöhemmin serologinen viite tuoreesta Y. pseudotuberculosis O3 -infektiosta. Jäävuorisalaatin levitysketju jäljitettiin lähtien näiden kahden kouluruokalan ja kahden työpaikkaruokalan salaattitoimituksista, jolloin voitiin osoittaa, että kyseessä oli kotimaista alkuperää oleva tuote.

Vihannesten pesu tärkeää

Useissa kuvatuissa Yersinia pseudotuberculosis -epidemioissa todennäköisenä tartunnanlähteenä on pidetty ruokaa, mutta välittäjänä toiminutta elintarviketta ei ole aiemmin kyetty osoittamaan. Kantojen serotyypitys auttoi epidemian nopeaa havaitsemista. Kontaminoituneet tuoretuotteet saattavat olla yersinian lähteenä myös pienissä, tunnistamatta jäävissä epidemioissa ja sporadisina pidetyissä yksittäistapauksissa. Myös kotimaiset vihannekset ja salaatit tulisi pestä huolellisesti ennen syöntiä.

Janne Mikkola, KTL
(09) 4744 8557, janne.mikkola@ktl.fi
Pekka Nuorti, KTL
(09) 4744 8691, pekka.nuorti@ktl.fi

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!