Resistentit bakteerit ikääntyneillä laitospotilailla

Resistentit bakteerit ikääntyneillä laitospotilailla

Bakteerien lääkeresistenssi kuuluu terveydenhuollon suurimpiin haasteisiin. Resistenssi on kuluneen kymmenen vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti odotettua nopeammin. Uusien bakteerilääkkeiden kehittely on hidasta ja kestää nopeimmillaankin 5-12 vuotta. Vaikka muutama lupaava uusi lääke onkin näköpiirissä, ne eivät ratkaise läheskään kaikkia resistenssiongelmia. Lisäksi ne tulevat mitä ilmeisimmin olemaan hyvin kalliita.

Resistenssin torjumisessa on kaksi päälinjaa. Mikrobilääkkeiden aiheuttamaa valintapainetta on syytä vähentää, jotta resistenttien bakteerien leviämistä voitaisiin hidastaa. Tätä varten pitäisi jokaisessa sairaalassa ja hoitolaitoksessa olla epidemioiden torjuntasuunnitelma sekä mikrobilääkkeiden käyttösuositus.

Jopa kaksikymmenkertainen riski

Toisaalta hygieeniset toimet ovat olennaisen tärkeitä kaikkialla, missä riski resistenttien bakteerien tartuntaan on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa sairaaloita ja muita hoitolaitoksia sekä päiväkoteja. Valitettavasti olosuhteet hyvän käsihygienian toteuttamiseen eivät ole parhaat mahdolliset tilanteessa, jossa potilaat ovat käytäväpaikoilla ja hoitohenkilökunta työskentelee jatkuvassa paineessa. Ilman erityisiä toimenpiteitä ikääntyneitä potilaita hoitavat yksiköt jäävät helposti mikrobilääkepolitiikan ja sairaalahygienian suunnittelun ulkopuolelle.

Hygieniaa korostettava

Muutama vuosi sitten KTL:n mikrobilääkelaboratoriossa tehtyjen tutkimusten mukaan ikääntyneitä potilaita hoitavissa yksiköissä oli parhaimmillaan jopa 20-kertainen riski saada resistentin bakteerin kolonisaatio verrattuna avohoidon vastaavaan tilanteeseen. Jos hoitoaika on lyhyt, on myös riski kolonisaatioon pienempi. Resistenssi yleisesti käytetyille lääkkeille ampisilliinille (mukaalukien amoksisilliini), kefuroksiimille ja trimetopriimille on hyvin yleistä. Sen sijaan harvemmin sairaalassa käytetyille lääkkeille kuten keftatsidiimille ja sulfonamideille ei ollut resistenssieroja verrattaessa tilannetta avohoitoon. Tämä johtuu joko siitä että resistenssi on vähäistä (keftatsidiimi) tai resistenssi on yhtä yleistä

toisen palstan alkuun

avohoidossa ja sairaaloissa (sulfonamidit). Jos potilaalla oli ollut edeltävä mikrobilääkehoito, resistentillä bakteerilla kolonisoitumisen riski kasvoi merkitsevästi.

Hygienia on osa potilasturvallisuutta

Mielenkiintoista on kuitenkin, että myös niillä pitkäaikaishoidossa olevilla potilailla, jotka eivät olleet saaneet mikrobilääkehoitoa, resistenttien bakteerien kolonisaatio oli merkitsevästi suurempi kuin lyhytaikaisessa hoidossa olleilla. Tämä viittaa siihen, että bakteerit siirtyvät pitkän hoidon aikana vaivatta potilaiden välillä. Yleensä käsihygienian puutteet johtavat stafylokokkien leviämiseen ja fekaalista alkuperää olevien gramnegatiivisten sauvabakteerien siirtyminen on varsin vähäistä. Tässä tutkimuksessa kuitenkin myös resistentit sauvabakteerit olivat levinneet tehokkaasti potilaasta toiseen, mikä antaa aiheen erityisen huomion kiinnittämisen hygieenisiin toimintatapoihin.

Sairaalahygienian toteuttaminen ja mikrobilääkehoidon suunnittelu sekä bakteerien resistenssitilanteen seuranta ovat olennaisia toimenpiteitä myös ikääntyneitä potilaita hoitavissa yksiköissä. Perustavoitteena tulisi kaikkialla olla, että käsien desinfektio alkoholihuuhteella tehdään joka potilaskontaktin välillä.

Resistenttien bakteerien aiheuttamat epidemiat ovat arkipäivää jo Suomessakin. Siksi hygieenisten toimien hyvä suunnittelu ja toteuttaminen on välttämätön osa potilasturvallisuutta myös ikääntyneitä potilaita hoitavissa hoitolaitoksissamme.

Viitteet:
Leistevuo T. ym. Problem of antimicrobial resistance of fecal aerobic gram-negative bacilli in the elderly. Antimicrob Agents Chemother 1996;40:2399-2403.
Leistevuo T. Antimicrobial agents in the elderly: resistance of fecal aerobic gram-negative bacillin in the geriatric hospital and the community. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A16/1996. Turku 1996, 71 s. ISBN 951-740-037-3, ISSN 0359-3584

Pentti Huovinen, KTL
(02) 251 9255, pentti.huovinen@ktl.fi
Tiina Leistevuo, fysiatrian klinikka, TYKS

Aineistoa lainattaessa lähde mainittava!