Astma ja allergia ovat lisääntyneet
- syyt hämärässä

Allergiset sairaudet ovat lisääntyneet, ja yleisyytensä takia ne täyttävät jo kansantaudin tunnusmerkit. Lisääntymisen syyt ovat lähes täydellisesti hämärän peitossa. Jopa vanhat käsitykset allergeenialtistukset välttämisestä hyödyllisyydestä varhaislapsuudessa on kyseenalaistettu. Arvoituksen ratkaisua etsitään tällä hetkellä kiihkeästi varhaislapsuuden ja raskaudenajan muista altisteista.

Allergiset sairaudet jaetaan karkeasti kahteen ryhmään, välittömiä oireita aiheuttaviin atooppisiin tauteihin sekä viivästyneihin reaktioihin. Atooppisiin tauteihin lasketaan erityisesti allerginen astma, heinänuha, allergiset silmäoireet ja atooppinen ihottuma. Yleisin viivästynyt allerginen reaktio on nikkelin aiheuttama kosketusihottuma, joka on yleistynyt voimakkaasti rihkamakorujen lisääntyneen käytön vuoksi.

Allergia rasittaa terveystaloutta

Atooppisten tautien terveydenhuollolle aiheuttama rasitus on lisääntynyt voimakkaasti. Esimerkiksi astman takia ilmaislääkkeitä saavien määrä on kaksi-kolmikertaistunut viimeisen 10 vuoden aikana. Antihistamiinien, nenän limakalvon allergialääkkeiden ja astmalääkkeiden kulutus on Suomessa noin kolminkertaistunut 1970-luvun lopulta. Myös atooppisen ihottuman lisääntymisestä on näyttöä. Kansainvälisissä vertailuissa länsimaissa esiintyy huomattavasti enemmän astmaa kuin muissa maissa. Meillä on siis hyvää näyttöä siitä, että erityisesti astma lisääntyy elintason nousun myötä, mutta kuinka paljon tästä noususta johtuu parantuneesta diagnostiikasta ja kuinka paljon astma on todella lisääntynyt, on epäselvää.

Tutkimuksia, joissa vertailukelpoisin menetelmin olisi seurattu astman ja allergian esiintyvyyttä samassa väestössä, on valitettavan vähän. Erityisesti puuttuu tutkimuksia, joissa näiden tautien esiintyvyyttä olisi selvitetty objektiivisin mittauksin eikä pelkästään kyselylomakkeilla. Kahdessa eri tutkimuksessa on kuitenkin viitettä siitä, että hengitysteiden reaktiivisuus olisi lisääntynyt astmaoireiden lisääntymisen myötä ja myös allergisuuden lisääntymisestä on näyttöä. Suomalaisilla varusmiehillä tehdyssä

toisen palstan alkuun

tutkimuksessa astman takia palveluksesta vapautettujen määrä kasvoi niin voimakkaasti, että tulos viittaa todelliseen astman yleisyyden lisääntymiseen, ei pelkästään parantuneeseen diagnostiikkaan.

Itä-Saksan lapset terveempiä, miksi?

Entistä Itä- ja Länsi-Saksaa vertailleet tutkimukset ovat tuottaneet mielenkiintoisia tuloksia. Välittömästi Saksojen yhdistymisen jälkeen vuosina 1991-92 tehdyissä tutkimuksissa entisessä Itä-Saksassa asuvilla oli selvästi vähemmän allergista astmaa ja ihokokein todettavaa allergisuutta. Ero Itä- ja Länsi-Saksan välillä oli erityisen selvä niissä ikäluokissa, jotka olivat syntyneet Saksan jakautumisen jälkeen. Ensimmäiset jatkotutkimukset tehtiin 1995-96 ja havaittiin, että Saksojen yhdistymisen myötä entisessä Itä-Saksassa asuvilla lapsilla olivat lisääntyneet ihokokein todettava allergisuus ja heinänuha. Astma ei kuitenkaan ollut lisääntynyt mahdollisesti siksi, että tähän tutkimukseen osallistuneet lapset olivat viettäneet astman kannalta ratkaisevat ensimmäiset elinvuotensa entisessä Itä-Saksassa.

Allergian lisääntymistä koskevien tutkimustulosten tulkintaa hankaloittaa erittäin puutteelliset tiedot astman ja allergioiden syntyyn vaikuttavista tekijöistä. On hyvää tietoa siitä, mikä pahentaa jo astmaattisen tai allergisen henkilön oireita, mutta vanhat käsitykset siitä, miten näitä tauteja voitaisiin ehkäistä ovat voimakkaasti järkkyneet. Käsitys siitä, että allergioita voitaisiin ehkäistä vähentämällä allergeenialtistusta esimerkiksi ruokavaliolla tai välttämällä eläinkontakteja, on erityisesti kyseenalaistettu. Sen sijaan nyt tutkitaan infektioiden, kuten tuberkuloosin tai tuhkarokon, mahdollista allergisoitumista ehkäisevää vaikutusta sekä muita raskauden ja varhaislapsuuden tekijöitä, kuten ravintoa, jotka voisivat muuttaa allergeeneihin reagoimista.

Viite

Konsensuslausuma. Allerginen kansa - allergia kansanterveysongelmana. Duodecim 1998;114:2615

Juha Pekkanen, KTL
(017) 201 368, Juha.Pekkanen@ktl.fi