Mikrobitko säätelevät allergiaa?

Allergian lisääntymisen syyt ovat hämärän peitossa. Geenit muuttuvat hitaasti, joten niistä on vaikea syyllistä hakea, yhtä ainoaa syyllistä ainakaan. Saasteista ei myöskään taida olla selittäjäksi. Elämä tietysti muuttuu koko ajan, elinympäristö ja -tavat. Infektioitakin sairastetaan vähemmän ja eri vaiheessa elämää kuin ennen.

Allergioita onkin selitetty infektiopuutostautina. Tätä ajatusta tukevat tutkimukset, joissa tuhkarokon, mykobakteeri-infektioiden tai A-hepatiitin sairastamisen on todettu tavalla tai toisella liittyvän alentuneeseen atopiataipumukseen. Kuvaan sopii myös tieto, että monilapsisen perheen jälkikasvussa on atopiaa vähemmän kuin pienperheessä. Vanhempien lasten ajatellaan kantavan pienempiin sisaruksiin varhaisia infektioita. Merkitystä on myös infektion ajankohdalla. Entisen Itä-Saksan alueen päiväkotilapsista oli atooppisia vähiten niissä, jotka aloittivat päivähoidon alle vuoden iässä eli altistuivat infektioille varhaisessa lapsuudessa.

Jokapäiväinen likamme

Tarvitaanko ehkäisyvaikutukseen infektiota, vai riittääkö muunkinlainen mikrobiärsytys? Ruotsalais-virolaisissa tutkimuksissa on todettu eroja suolen normaalifloorassa Itämeren eri puolilla. Virossa pikkulapsilla on enemmän laktobasilleja ja klostrideja kuin Ruotsissa ja sikäläisen flooran sanotaan muistuttavan 1940-

toisen palstan alkuun

luvun ruotsalaista suolen sisältöä. Atopiaa on Virossa vähän. Runsaan mikrobitarjonnan seuraukseksi voi myös tulkita havainnon vaeltavaa mustalaiselämää viettävistä perheistä. Heidän lapsillaan allergiaoireita oli vain puolella verrattuna siisteissä taloissa asuviin. On myös esitetty, että tarvitsisimme päivittäisen annoksen maaperän mykobakteereita atopian loitolla pitämiseksi. Tosin tuore tutkimus totesi allergiaoireita yhtälailla lapsissa, joilla oli ollut kasvuympäristössään tilaisuus tonkia maata.

Nämä hypoteesit infektioista tai mikrobien vaikutuksista yhtyvät mekanistisessa selityksessä. Kyse olisi immuunivasteen painotuksesta. Painotus voi olla solusitoisella eli Th1- tai sitten vasta-aine- eli Th2-puolella. Jälkimmäinen johtaa IgE-vasteeseen ja allergialinjalle. Raskauden aikana vallitsee Th2, jotta sikiötä ei hyljitä. Sen seurauksena myös vastasyntyneen immuunivastetapa on Th2-painotteinen. Sen suuntaamiseen enemmän Th1-puolelle ja immunivasteen tasapainottumiseen voi seurustelu mikrobien kanssa vaikuttaa.

Th1/Th2-mekanismi on todennäköisesti vahvasti yksinkertaistettu, mutta osaksi sen takia viehättävä ja tutkimuksin lähestyttävissä. Oikean tasapainon saavuttaminen mikrobimanipulaatioilla tai rokotuksin on kuitenkin kuin purjehdusta Skyllan ja Kharybdiksen välillä: liika Th2 vie allergiaan, liika Th1 autoimmuunitauteihin.

Heikki Arvilommi, KTL
(02) 251 9255, heikki.arvilommi@ktl.fi