Myllypuron alueen
terveyshaittatutkimuksia jatketaan

Helsingin Myllypuron alueelle rakennettiin kerrostalolähiö vuonna 1976, pääosin aiemmalle metsämaalle, mutta osin Helsingin kaupungin yleisen kaatopaikan päälle. 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa toimineelle kaatopaikalle oli tuotu yhdyskuntajätettä ja mm. margariinitehtaan ja kaasulaitoksen jätettä. Kaatopaikka eristettiin ennen rakentamista tuomalla paikalle täytemaata. Kaatopaikan kohdalle rakennettiin 12 kerrostaloa, päiväkoti ja liikerakennus. Vuonna 1998 kyseissä rakennuksissa asui noin 500 henkilöä.

Marraskuussa 1998 erään asuinrakennuksen pihan kunnostustyössä tehdyssä kuopassa havaittiin yllättäen haisevaa jätettä, joka todennäköisesti on alun pitäen peräisin kaasulaitoksesta. Jätteissä todettiin suuria pitoisuuksia syanidiyhdisteitä. Tämä löydös aloitti tapahtumien ketjun, joka johti alueen perusteellisiin maaperä-, sisäilma- ja terveyshaittatutkimuksiin.

Maaperästä on löytynyt erilaisia polyaromaattisia hiilivetyjä, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, PCB:tä, syanideja, öljyjä ja raskasmetalleja. Polykloorattuja dioksiineja tai furaaneja ei ole löytynyt. Suurin mitattu PAH-kokonaispitoisuus on ollut 2 940 mg/kg. Onkin ilmeistä, että mahdolliset haitalliset altistukset ovat nimenomaan PAH-yhdisteiden ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden aiheuttamia. Sen sijaan kyseisenlaiset syanidiyhdisteet maaperässä ovat yhdysvaltalaisen käsityksen mukaan haitattomia ihmisen terveydelle. Laajoissa sisäilmatutkimuksissa ei havaittu tavanomaisesta poikkeavaa.

Terveysvaikutustutkimukset

Toistaiseksi terveysvaikutustutkimuksia on tehty neljänlaisia: tiosyanaattimääritykset virtsasta, ns. karttakoordinaattipohjainen syöpäselvitys, epidemiologinen syöpätutkimus ja pitkäaikaissairauksia koskeva epidemiologinen tutkimus.

Alueella asuvalta 32:lta tupakoimattomalta henkilöltä määritettiin virtsasta tiosyanaattipitoisuudet mahdollisen syaanivetyaltistuksen toteamiseksi. Todetut pitoisuudet olivat erittäin pieniä ja alle viitearvojen. Täten viimeaikaista haitallista vaikutusta ei ollut osoitettavissa.

Syövissä ei poikkeavaa

Kansanterveyslaitos ja Suomen Syöpärekisteri tekivät Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen toimeksiannosta ns. miniepidemiologisen tutkimuksen tavallisimpien syöpien ilmaantuvuutta Myllypurossa ja valitulla vertailualueella asuneilla. Tutkimus perustuu asuinpaikan maantieteellisiin koordinaatteihin. Tuloksissa ei todettu poikkeavaa. Koska muuttoliike aiheuttaa tässä menetelmässä epätarkkuutta, jatkoksi tehtiin tieteellisen tutkimuksen kriteerit täyttävä syövän ilmaantuvuustutkimus Helsingin kaupungin ja Suomen Syöpärekisterin toimesta.

Syöpäilmaantuvuustutkimuksella selvitettiin, onko kaatopaikka-alueella sijaitsevissa asunnoissa asuneille henkilöille ilmaantunut yleisemmin syöpää kuin keskimäärin helsinkiläisille. Väestörekisterin ja Suomen Syöpärekisterin tietoja yhdistämällä seurattiin syövän ilmaantuvuutta lähes 2 000:lla Myllypuron kaatopaikka-alueen taloissa joskus asuneilla henkilöillä. Seuranta-aika oli yli 25 000 henkilövuotta. Kunkin henkilön seurannan viisi ensimmäistä vuotta jätettiin pois, koska on

toisen palstan alkuun

oletettavissa, että paikallisesta altistuksesta aiheutunut syövän ilmaantuvuus kestää vähintään tämän ajan.

Naisten syövän ilmaantuvuudessa ei havaittu poikkeamaa. Havaittujen tapausten määrä oli 32, kun odotusarvo oli 30.2.

Miehillä yllättävän paljon haima- ja ihosyöpää

Miehillä syöpää todettiin odotettua enemmän. Havaittujen syöpätapausten määrä (O) oli 30 ja odotettujen (E) 19.4 (O/E 1.55, 95% luottamusväli 1.04-2.21). Tämä lisäys johtuu haima- ja ihosyövän odotettua suuremmasta määrästä. Haimasyöpää todettiin neljä tapausta ja ihosyöpiä viisi tapausta. Altistusajan piteneminen ei lisännyt syöpäriskiä.

Koska altistavia aineita ja yhdisteitä on ollut erittäin lukuisa määrä ja yhtä selkeää mitattavaa tautiryhmää syövän lisäksi ei ole, Myllypuron asukkaiden useiden pitkäaikaissairauksien ilmaantuvuutta verrattiin vertailualueen vastaavien sairauksien ilmaantuvuuteen. Tautitiedot saatiin Kansaeläkelaitoksen ilmaislääketilastoista. Tutkittavia sairauksia olivat mm. verenpainetauti, sepelvaltimotauti, astma ja kilpirauhasen vajaatoiminta. Toistaiseksi analyyseissä ei ole löytynyt selkeitä eroja näiden tutkittujen sairauksien ilmaantuvuudessa Myllypuron asukkailla ja vertailualueen asukkailla siten, että eroilla olisi jokin biologisesti mielekäs selitys. Tietojen käsittely on vielä kesken.

Pitkäaikaisia sairauksia saattaa ilmetä

Terveysvaikutustutkimuksia tullaan jatkamaan, ja alueen asukkaille tehdään parhaillaan kaupunginvaltuuston aloitteisiin perustuen terveysseulontatutkimus. Tutkimus valmistunee vuoden loppuun mennessä.

Joulukuusta 1998 alkaen virkamiestyöryhmät ovat tehneet alueen maaperä-, sisäilma- ja terveyshaittatutkimuksia sekä selvittäneet muiden asiantuntijoiden avustuksella erilaisten alueen kunnostusvaihtoehtojen toteuttamismahdollisuuksia, tehoa ja kustannuksia sekä lainsäädännön edellytyksiä. Näiden selvitysten perusteella Helsingin kaupunginhallitus on päätynyt esittämään ratkaisua, jonka mukaisesti entisen kaatopaikan päällä sijaitsevat rakennukset puretaan ja alue kunnostetaan puistoksi. Purettavat rakennukset ovat valtaosin kaupungin omistamia vuokra-asuntoja. Vuokra-asukkaille etsitään korvaavat asunnot muualta, ja kaupunki lunastaa omistusasunnot. Alueen kunnostussuunnitelma vaatii alueellisen ympäristökeskuksen myöntämän ympäristöluvan, jonka käsittely on vielä kesken.

Vaikka toistaiseksi tehdyissä terveysvaikutustutkimuksissa ei ole voitu esittää selviä terveyshaittoja, on todettava, että tähän mennessä on voitu tutkia vain varsin vakavia sairauksia ja etenkin pitkäaikaissairauksien osalta menetelmään sisältyy virhelähteitä. Asukkaiden altistuminen eri yhdisteille on muuttunut runsaan kahden vuosikymmenen kuluessa, joten mahdollisia aiempia oireiluja ei voida poissulkea. Samoin on mahdollista, että pitkäaikaisia sairauksia ilmaantuu vielä myöhemmin. Tästä syystä kohorttien seurantaa jatketaan.

Antti Pönkä,
Helsingin kaupungin ympäristökeskus
(09) 7312 2710, antti.ponka@ymk.hel.fi
Eero Pukkala,
Suomen Syöpärekisteri