Rokotuksista ei odottamattomia vakavia haittavaikutuksia

Vakavien ja odottamattomien rokotteiden haittavaikutusten seuranta on lakisääteistä. KTL:n rokoteosasto rekisteröi myös tavanomaisia haittavaikutuksia rokottajien ja neuvoloiden neuvonnan taustatiedoksi. Seuranta perustuu rokotetun tai hänen huoltajansa henkilökohtaiseen suostumukseen.

Vuodesta 1997 lähtien Kansanterveyslaitoksella on panostettu entistä tehokkaampaan rokotusten haittavaikutusten seurantaan. Osaston rokoteturvallisuuslääkäri käsittelee kaikki haittavaikutusilmoitukset yksilöllisesti. Tiedot tallennetaan tietokantaan ja niitä verrataan aina aikaisempiin vastaavanlaisiin raportteihin. Uusien reaktiotyyppien kohdalla tehdään kirjallisuus- ja tietokantaselvityksiä.

Uusi haittavaikutuslomake otettiin käyttöön alkuvuodesta 1998. Sen käyttöä ja rokotteiden haittavaikutuksia on käsitelty yksityiskohtaisesti Kansanterveys-lehden numerossa 8/1998. Tarvittaessa ilmoittaja voi konsultoida puhelimitse rokoteosaston terveydenhoitajaa, puhelin (09) 4744 8487 tai rokoteturvallisuuslääkäriä, puhelin (09) 4744 8671.

Vakiintunut seuranta jo vauhdissa

Vakiintunut seuranta oli ensimmäistä kertaa käytössä täydessä mitassaan viime vuonna. Edellisiin vuosiin verrattuna raportoitujen haittavaikutusten määrä ei kuitenkaan selkeästi kasvanut. Ilmoituksia saatiin 372 kappaletta.

Vakavia haittavaikutuksia raportoitiin 26 eli seitsemän prosenttia kaikista ilmoituksista. Suurin osa näistä ilmoituksista luokiteltiin vakaviksi, koska sinänsä tavanomainen haittavaikutus oli johtanut muutaman päivän sairaalahoitoon. Yleisimpiä tällaisia haittoja olivat laaja paikallisreaktio ja kuume(kouristus) PDT -rokotteen jälkeen ja kuume ja ihottuma noin viikko MPR -rokotuksesta. Yhtään odottamatonta vakavaa haittavaikutusta ei esiintynyt.

Vain yksi mahdollisesti henkeä uhkaava allerginen eli anafylaktinen reaktio raportoitiin. Neljän kuukauden ikäinen tyttö meni veltoksi ja kalpeaksi kolme tuntia PDT+Hib -rokotteista. Sairaalassa todettiin myös nielun ahtautuminen, joka väistyi adrenaliinilla. Koska kyseessä saattoi olla myös pertussisrokotteeseen liittyvä velttouskohtaus, rokotuksia suositeltiin jatkettaviksi DT -rokotteella ja lapsi ohjattiin allergiatestauksiin.

BCG

Calmetoinnin jälkeen BCG-rokotuskohtaan ilmestyy normaalisti 2-6 viikon kuluessa paukama, joka myöhemmin märkii. Tämä haavauma taas paranee parissa kuukaudessa. Hyvin harvoin BCG-bakteeri aiheuttaa yleistyneen infektion tai luutulehduksen eli osteiitin. Sen riski on kirjallisuuden mukaan 0.01-300/1000000 rokotusta. Erityinen riski on lapsilla, joiden immuunipuolustus on heikentynyt.

Viime vuonna yleistyneitä BCG-infektioita raportoitiin kaksi. Yhdentoista kuukauden ikäisellä pojalla diagnostisoitiin reisiluun pään

toisen palstan alkuun

osteiitti. Hänet hoidettiin usean kuukauden tuberkuloosilääkityksellä. Noin kolmen kuukauden ikäinen lapsi sai calmetointikohdan ympärille pahkuraista ihottumaa, jonka ihotautilääkäri tunnisti ihotuberkuloosiksi ja aloitti antibioottilääkityksen. Ennen tällaista reaktiota ei ole Suomessa raportoitu.

MPR

Yksittäisissä tapauksissa MPR-rokote on yhdistetty neurologisiin sairauksiin kuten aivo- ja selkäydin tulehdukseen tai aivosairauteen (enkefalopatia). Näitä aiheuttaa myös luonnollinen tuhkarokkoinfektio. Sen sijaan MPR-rokotteen yhteyttä autismiin ei ole voitu osoittaa.

Viime vuonna MPR-rokotuksen jälkeen esiintyi kolme neurologista vakavaa haittavaikutusta. Ensimmäisessä kuusivuotias lapsi sairastui neljä päivää MPR-rokotuksesta aivo-selkäydintulehdukseen. Lapsella oli ollut kaksi viikkoa aiemmin influenssa, joka jälkitautina voi myös aiheuttaa kuvatun sairauden. Lapsi toipui kortisonilääkityksellä. Toisessa tapauksessa puolitoistavuotias sai reilun viikon kuluttua rokotuksesta kuumekouristuksen. Kuukauden kuluttua hänelle ilmaantui oksentelua ja uneliaisuutta. Sairaalatutkimuksissa todettiin enkefalopatia, jota hoidettiin menestyksekkäästi kortisonilla. Kolmannessa tapauksessa 31-vuotias nainen alkoi lämpöillä yhdeksän päivää rokotuksesta, hänellä oli kovaa oikeanpuolista päänsärkyä ja oikean silmän näöntarkkuus huonontui. Korva- ja silmälääkäri sekä neurologi tutkivat häntä. Viitteitä näköhermon tulehduksesta tai aivojen pesäkekovettumataudista ei kuitenkaan ollut. Näkö alkoi parantua itsestään. Näissä tapauksissa MPR-rokotuksen antoa ei enää suositeltu.

Nopeaa toimintaa

Vakavat haittavaikutukset raportoidaan Lääkelaitokselle, joka välittää niistä tiedot edelleen Maailman terveysjärjestölle ja rokotevalmistajille. On tärkeää saada ripeästi tietoa rokotteiden haittavaikutuksista, varsinkin jos epäilee haitan olevan vakavan tai odottamattoman. Epäselvissä tai kiireellisissä tapauksissa ilmoitus tulee tehdä myös puhelimitse KTL:n rokoteosastolle. Kiireellisiä ovat epäilyt, jotka saattaisivat johtaa esimerkiksi rokote-erän käytöstä poistamiseen.

Vakavia haittavaikutuksia rokotusten jälkeen on vähän ja niiden merkitys on rokotteilla ehkäistävien tautien terveysvaikutuksiin verrattuna hyvin pieni. Tämä on Suomessa ymmärretty hyvin ja siksi rokotusmyöntyvyys on meillä edelleen erinomainen.

Kansanterveyslaitokselle raportoidut haittavaikutukset rokotteittain vuonna 1998

Rokotteiden vakavat haittavaikutukset vuonna 1998

Rokotteiden haittavaikutuslomakkeita voi tilata Oy Edita Ab:stä, puhelin (09) 566 0252, faksi (09) 566 0347. Lomakkeesta on myös ruotsinkielinen versio. Lomakkeet löytyvät myös Editan Netmarketista osoitteessa www.edita.fi/netmarket/lomake/lomakkeet/rokotes.pdf (suomenkielinen) ja www.edita.fi/netmarket/lomake/lomakkeet/rokoter.pdf (ruotsinkielinen). Lomakkeen voi täyttää suoraan verkossa ja tulostaa lähetettäväksi Kansanterveyslaitokselle.

Terhi Heinäsmäki, KTL