|
Suomi on määrittänyt suhteensa maailman pakolaiskysymykseen allekirjoittamalla
YK:n pakolaissopimuksen ja pääministeri Paavo Lipposen II hallituksen
ohjelmassa korostetaan Suomen valmiuksia auttaa pakolaisia kriisitilanteissa.
Sisällissodan repimässä Suomessa oli 1920-luvun alussa pitkälle yli
30 000 pakolaista määrän ollessa tänään noin 20 000. Suomi oli ennen
toista maailmansotaa monessakin mielessä kansainvälisempi kuin tänään.
Silloiset maahanmuuttajat rakensivat Suomen teollisuuden ja kaupan sekä
infrastruktuurin. Suomalaisen taiteen ja kulttuurin rakennusaineet tulivat
monesta suunnasta. Jos yhteiskuntaamme muovannutta mennyttä ja lähimenneisyyttä
ei tunneta, sitä ei kyetä yhdistämään nykyisyyteen johtaneeseen kehitysketjuun
ja ajaudutaan eräänlaiseen historiattomuuden tilaan. Ulkosuomalaisten
määrä ylittää tänään 1,2 miljoonan rajan ja täällä asuu 90 000 ulkomaan
kansalaista, joista huomattava osa on etnisiä suomalaisia tai suomalaisen
kanssa eläviä.
Pakolaisia ja heihin verrattavia suojelua tarvitsevia arvioidaan olevan
maailmassa 12-13 miljoonaa. Turvapaikanhakijoita on miljoona, paluumuuttajia
ja omassa maassaan siirtymään joutuneita 3-4 miljoonaa. Sisäisiä pakolaisia
ja heihin verrattavia on yli 6 miljoonaa. Näihin lukuihin eivät sisälly
ne miljoonat ja taas miljoonat, jotka joutuvat tänään elämään sosiaalisessa
sorrossa ja tätä ylläpitävissä diktatuureissa.
Balkan tuli lähelle ja se osoitti suomalaisille, että olemme osa samaa
yhteistä Eurooppaa. Suomalaisten valmiudet Kosovon pakolaisten auttamiseen
oli mittavaa. Tämä herätti toiveita siitä, että vastuunkantaminen maailman
pakolaiskysymyksessä ja ihmisoikeustyössä on saavuttanut huomattavan
osan suomalaisista. Tuoreet väestön etnisiä asenteita mittaavat tutkimukset
osoittavat kuitenkin, että erilaisuuden kohtaaminen ja uuden yhteisyyden
synnyttäminen on huomattavalle osalle suomalaisia ylivoimaiselta tuntuva
matka. Tätä matkaa voidaan lyhentää valistuksen ja kasvatuksen avulla.
Suomi otti vastaan tänä vuonna noin tuhat evakuoitua Kosovon albaania.
Tämä oli
toisen palstan alkuun
|
|
Euroopan unionin jäsenmaalta vähintä, mitä Suomi
saattoi tehdä. Määrä kuului myös EU-maiden pienimpiin. Tätä ennen Suomeen
Kosovosta oli tullut noin 2 000 turvapaikanhakijana ja perheenyhdistämisten
kautta. Suomeen evakuoiduista on tähän mennessä palannut organisoidusti
400 kosovolaista. Suomalaiset humanitaarista työtä tekevät järjestöt
ja kirkko osallistuvat jälleenrakennustyöhön, mikä vahvistaa vapaaehtoista
paluumuuttoa. Suomen valtio tukee tätä työtä kehitysyhteistyövaroista.
Tapahtumasarja on osoittanut, kuinka riittämättömiä kansainvälisen
yhteistyön keinot ovat olleet. Kaikki ponnistukset kohdistetaan nyt
tuhotun korjaamiseen. Itä-Timor on toinen ajankohtainen näyttämö, jonka
tulisi osoittaa, että ennalta ehkäiseviä riittävän vaikuttavia mekanismeja
tulee luoda. Tsetsenia on tästä toinen järkyttävä ajankohtainen esimerkki.
Suomen otettua vastaan ensimmäiset chileläiset pakolaiset 1970-luvun
alussa ja vietnamilaiset pakolaiset 1970-luvun lopussa, Suomi astui
selkeästi myös vastuunkantajan rooliin. Entinen sodan jälkeisissä vaikeissa
olosuhteissa syntynyt ja 1980-luvulle ylläpidetty doktriini siitä, että
Suomi ei puutu minkään valtion sisäisiin asioihin, tuntuu tänään etäiseltä
välivaiheelta. Jos ihmisoikeuksia kunnioitetaan, aina joudutaan ottamaan
kantaa ihmisoikeusloukkauksiin ja sortoon, sillä ihmisoikeuksien loukkaaminen
sekä sosiaalisten ja kulttuurioikeuksien polkeminen synnyttävät pakolaisuutta.
Laki maahanmuuttajien kotiuttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta
tuli voimaan toukokuussa. Laki antaa raamit ja mahdollisuudet viranomaisten
ja maahanmuuttajayhteisöjen väliselle yhteistyölle. Tämän yhteistyön
avulla maahanmuuttajien osallisuus Suomen yhteiskunnassa on saavutettavissa
aikaisempaa tehokkaammin ja ulkopuolisuus vähenee. Samalla uudistus
opettaa yhä useammat suomalaiset ymmärtämään sen, että maailma tulee
tänne ja että erilaisuuden kohtaaminen synnyttää yhteisyyttä ja vahvistaa
valmiuksiamme kansainvälistymisessä ja selviytymisessä.
Risto Laakkonen, Työministeriö
|
