Salmonellaepidemia pastöroimattomasta maidosta

Elokuussa Varsinais-Suomessa todettiin kaksi Salmonella Typhimurium faagityyppi FT1:n aiheuttamaa vatsatautiepidemiaa, jotka kunnallisten viranomaisten ripeän toiminnan ansioista saatiin nopeasti liitettyä yhdeltä maatilalta hankittuun pastöroimattomaan maitoon, ns. tinkimaitoon.

Sukujuhliin liittyvän suurehkon rypään selvittämiseksi suoritettiin kyselytutkimus, jonka perusteella epidemian syyksi varmistui tinkimaidosta valmistettu maitojuusto. Sama faagityyppi eristettiin sekä potilasnäytteistä että maatilan lehmistä ja maitonäytteestä. Salmonella Typhimurium on yleisin kotimaisia salmonellatartuntoja aiheuttava salmonellaserotyyppi; suurimman osan tartunnoista aiheuttaa sen faagityyppi FT1. Tartunta saadaan yleensä saastuneen elintarvikkeen välityksellä joko ihmisen tai eläimen ulostekontaminaation seurauksena.

Varsinais-Suomessa järjestettiin 14.8.1999 sukujuhlat, jonka osallistujista moni sairastui vatsatautiin. Samoihin aikoihin läheisessä kaupungissa saman kerrostalon asukkaista, pääosin yli 60-vuotiaista, kotijuustoa syöneistä 20 sairastui vatsatautiin. Alustavien ulosteviljelytulosten mukaan molemmissa epidemioissa aiheuttajana oli Salmonella, ryhmä B. Sekä sukujuhlien pitokokki että kerrostalon asukkaille juustoa valmistanut yksityishenkilö olivat käyttäneet maatilan tinkimaitoa kotijuustojen raaka-aineena. Maatilan isäntä oli sairastanut 9.8. alkaen ohimenevän vatsataudin ja isännän äidillä, joka ei asu tilalla, mutta käyttää tilan tinkimaitoa, oli ollut 7.8. alkaen salmonelloosi.

Epidemian selvitystoimet

Tilan salmonellatilannetta ryhdyttiin selvittämään, koska epäily kohdistui tinkimaidosta valmistettuun juustoon. Eläimet olivat oireettomia, eikä tilalla aiemmin oltu todettu salmonellaa. Lypsykarjasta, kanalasta, tilatankin maidosta, vastaanottaneen meijerin maitotuotteista, rehuista ja tilan talousvedestä otettiin näytteitä salmonellatutkimuksia varten. Sekä ihmisistä että tilanäytteistä eristetyt salmonellakannat sero- ja faagityypitettiin. Sukujuhliin osallistuneille lähetettiin kyselylomake, jossa sairastumistietojen lisäksi kysyttiin, mitä ruokalistalla olleista elintarvikkeista tai juomista he olivat syöneet tai juoneet.

Kyselytutkimus vahvisti tinkimaidosta valmistetun maitojuuston epidemian lähteeksi. Sukujuhliin osallistui 154 henkilöä. Kyselytutkimuksen palautti 121 henkilöä (82%). Tapaukseksi määritettiin henkilö, joka oli osallistunut 14.8 sukujuhliin ja jolla oli ripulia tilaisuuden jälkeen. Tapausmääritelmän täytti 61 henkilöä (53%). Kolme ruoka-ainetta oli yhteydessä sairastumiseen (maitojuusto, piimäjuusto ja italiansalaatti). Muita ruoka-aineita ja juomia oli 27. Näille analyyseissä ei todettu merkittävää yhteyttä sairastumiseen.

Taulukko

Koska sekä maito- että piimäjuusto olivat yhteydessä sairastumiseen, suoritettiin ositettu

toisen palstan alkuun

analyysi näiden kahden tekijän osalta. Todettiin, että yksikään ainoastaan piimäjuustoa syöneistä potilaista (6 kpl) ei sairastunut. Sen sijaan 70 prosenttia (7/10) pelkästään maitojuustoa syöneistä sairastui. Vastaavalla tavalla suoritettiin vielä ositettu analyysi maitojuuston ja italiansalaatin osalta. Todettiin, että yksikään ainoastaan italiansalaattia syöneistä potilaista (12 kpl) ei sairastunut, mutta 80 prosenttia (16/20) pelkästään maitojuustoa syöneistä sairastui. Maitojuusto oli siis kyselytutkimuksen perusteella tartunnan lähde.

Mikrobiologiset löydökset

Noin 120:llä epidemiaan kuuluneella henkilöllä todettiin S. Typhimurium FT1 -tartunta. Tilan 15 lypsylehmästä (yhteensä 20), neljästä maitoruokinnalla olevasta vasikasta ja tilatankin maitonäytteestä löytyi sama salmonellakanta, samoin rehuista otetuista näytteistä. Rehut olivat todennäköisesti saastuneet tilalla. Lypsykarjaan kuulumattomien, erikseen laidunnettujen lehmien ulostenäytteissä tai kanalanäytteissä ei ollut salmonellaa.

Epidemian kontrollitoimet

Maatilalle annettiin rajoittavat määräykset, jotka perustuvat MMM:n päätökseen (23/EEO/95) "salmonelloosin vastustaminen naudoissa ja sioissa" sekä ohjeeseen "Salmonellan ehkäisy ja saneeraus nautakarjassa". Ohjeiden mukaan tilalta saa luovuttaa maitoa vain pastöroitavaksi ja vastaanottavalle meijerille on asiasta tiedotettava. Nautoja ei saa luovuttaa teurastettavaksi kuin poikkeustapauksissa. Lannan ja kuivikkeiden käytöstä, navettatilojen puhdistuksesta ja desinfektioista annetaan tarkat ohjeet ja ainoastaan välttämätön liikenne navetassa sallitaan. Rajoittavat määräykset ovat voimassa kunnes karja todetaan puhtaaksi. Pitokokki pidätettiin töistä toistaiseksi.

Lopuksi

Nämä epidemiat korostavat maidon pastöroinnin ja alkutuotannon valvonnan tärkeyttä. Erityisen riskialtista on tinkimaidon käyttö maitojuuston kaltaisten elintarvikkeiden raaka-aineena, koska valmistusprosessista johtuen salmonellan lisääntymisolosuhteet ovat lähes optimaaliset (kuumennus alle 40°C). Yksittäisen pitokokin ja tilan välistä kaupankäyntiä on vaikea valvoa. Maitohygieniapäätöksen (19/EEO/94) mukaan tilalta saa luovuttaa ja myydä pastöroimatonta maitoa, ns. tinkimaitoa, suoraan kuluttajalle ja sen käyttö on sallittua vain yksityistalouksissa. Jos pastöroimatonta maitoa tai siitä valmistettua maitotuotetta, kuten juustoa, myydään tilan ulkopuolelle, tila tulee hyväksyä ja rekisteröidä maitoalan laitokseksi, jolla on säännöllinen oma- ja viranomaisvalvonta. Salmonellatilalta pastöroimatonta maitoa ei saa luovuttaa. Myös yleisöä tulisi muistuttaa tinkimaidon käyttöön liittyvistä riskeistä.

Kirsi Skogberg, KTL
(09) 4744 8557, kirsi.skogberg@ktl.fi
Paula Hyvönen, EELA
(017) 163 129, paula.hyvönen@uku.fi
Anja Siitonen, KTL
(09) 4744 8245, anja.siitonen@ktl.fi
Pekka Nuorti, KTL
(09) 4744 8691, pekka.nuorti@ktl.fi