Tartuntatautitilanne Suomessa

Tartuntatautirintamalla marraskuussa alkavat vaivata syystalven vaivat; räkää vuotavat nenät, kuumeiset nuhat ja pahimmillaan keuhkokuume ovat ne taudit, joita tällä hetkellä kuulemma sairastetaan. Mitä kertoo valtakunnallinen tartuntatautirekisteri?

Suolistoinfektiot ja niiden aiheuttamat epidemiat ovat selvästi rauhoittuneet. Syyskuun alkupuolella loppunutta Turkin Alanyan matkailuun liittynyttä pikkulavantautiepidemiaa selvitellään edelleen. Kaikkiaan tapauksia löytyi 309 kahdeksassa maassa, Suomessa 30. Tapaus-verrokkitutkimukseen osallistuivat Suomen lisäksi Tanska, Ruotsi, Norja sekä Englanti ja Wales. Tietoja sairastuneista keräsivät myös Saksa, Irlanti ja Sveitsi, mutta niitä ei sisällytetty itse tapaus-verrokkitutkimukseen. Tutkimustulokset ovat alustavia ja niiden perusteella sairastumisella ei ollut yhteyttä paikallisiin vesivarastoihin tai pullotettuihin vesiin. Monimuuttuja-analyysin alustavien tulosten perusteella kadulla ruokaa myyvillä kojuilla ja joukolla erilaisia ruoka-aineita näytti olevan yhteyttä sairastumisiin. Tarkempi analyysi on edelleen kesken.

Pirkanmaalla suuri epidemia

Elokuun lopussa epäilyilmoituksen perusteella saatiin tieto pirkanmaalaisesta koulusta, jossa 460:sta oppilaasta noin 150 oli sairastunut vatsatautiin. Oireina oli vatsakivun lisäksi oksentelua ja ripulia, jotka kestivät noin vuorokauden. Sairastuneista, vedestä ja elintarvikkeista otettiin näytteitä mikrobietiologian selvittämiseksi. Seuraavina päivinä saatiin tieto 170 sekundaaritapauksesta sadassa perheessä.

Paikallisin voimin toteutetussa kyselytutkimuksessa sairastuneita todettiin yhteensä 404 henkilöä ja oireiden alun mediaani edellisten päivien kouluruokailuista oli 14-38 tuntia. Ruoka-aineita koskeneen tilastollisen analyysin perusteella ei voitu tehdä yksiselitteisiä päätelmiä epidemian syystä. Seitsemällä sairastuneella todettiin ulosteessa kalikivirusta, osa positiivisista oli koulun keittiöhenkilökuntaan kuuluvia. Yhtenä mahdollisuutena taudin leviämiseen pidetään useamman ruokalajin kontaminoitumista keittiössä tai virusinfektion leviämistä henkilöstä toiseen.

Atyyppiset keuhkokuumeet lisääntyneet

Chlamydia pneumoniae ja Mycoplasma pneumoniae -ilmoitusten määrät ovat edelleen noususuuntaiset. Chlamydia pneumoniae -ilmoitusten määrä nousi elokuun kolmestatoista syyskuun 26:een, sairastuneista 15 on naisia. Sairastuneiden keski-ikä on 36 vuotta. Eniten ilmoituksia on tullut Pohjois-Karjalan ja Vaasan sairaanhoitopiireistä. Joissakin sairaaloissa klamydiainfektiot ovat näkyneet osastoilla monimuotoisina taudinkuvina - pitkittyneenä kuumeena ja koholla olevana laskona ilman hengitystieoireita tai hankalina niveloireina sairastetun klamydiakeuhkokuumeen jälkeen. Mycoplasma pneumoniae -ilmoituksia tehtiin elokuussa 16 ja lukumäärä nousi syyskuussa viidellä (21). Sairastuneista suurin osa on koululaisia. Ilmoituksia on tullut tasaisesti ympäri Suomen.

toisen palstan alkuun

Legionellaa ilmastoinnista

Syyskuussa 54-vuotias perusterve mies lomaili vaimonsa kanssa Etelä-Ranskassa, jossa ilma oli ollut paahtavan kuuma. Kolme päivää kotimaahan paluun jälkeen miehelle oli noussut korkea kuume, minkä vuoksi hän hakeutui sairaalahoitoon. Sairaalassa todettiin keuhkokuume, jonka aiheuttama hapetushäiriö paheni niin, että potilas joutui tehohoitoon lähes kolmeksi viikoksi. Tilanne kuitenkin korjaantui ja potilas kotiutui lokakuun alkupuolella. Sairaalassa otettu virtsan legionella-antigeenin osoitus oli positiivinen. Lisätietoja kyseltäessä oli käynyt ilmi, että potilas ei siedä kuumaa ja matkan aikana hän oli viilentänyt itseään istuskelemalla hotellihuoneessa täydellä teholla pyörivän koneellisen ilmastoinnin edessä päivän kuumimman ajan.

Vaikeita A-streptokokkeja

Vaikeiden streptokokki A -infektioiden lukumäärät eivät ole poikenneet viime vuoden vastaavista. Tämän kesän aikana tapauksia oli heinäkuussa 15, elokuussa 12 ja syyskuussa yhdeksän. Kuitenkin aika ajoin useampi vaikea A-streptokokki-infektio osuu samaan sairaalaan aiheuttaen paikalliselle infektiolääkärille monenlaista päänvaivaa.

Syyskuun puolivälissä perusterve nuori nainen hakeutui hoitoon pohjoissuomalaiseen sairaalaan. Hän oli sairastunut kuumeiseen nielutulehdukseen muutamaa päivää aikaisemmin. Sairaalaan tullessaan potilas oli jo sokkinen ja hän kehitti myöhemmin vaikean DIC:n taudinkuvan varvas- ja sorminekrooseineen. Ripeän tehohoidon avulla potilas toipui. Kolme viikkoa myöhemmin nuori, viimeisillään raskaana ollut nuori nainen tuli ensiapuun vaikean septisen sokin taudinkuvalla, eikä vastetta aloitettuun tehohoitoon ollut. Hän menehtyi muutamassa tunnissa. Molemmilta potilailta eristettiin veriviljelystä Streptococcus pyogenes, serotyyppi T1(M1). Potilailla ei selvitysten perusteella ollut yhteistä nimittäjää.

Infektioepidemiologisesta yksiköstä oltiin yhteydessä Pohjois-Ruotsiin kysellen, olisiko siellä havaittu muutosta vaikeiden A-streptokokin aiheuttamien tautien esiintymisessä. Tällaisia huomioita ei oltu tehty. KTL:n grampositiivisia bakteereita tyypittävän laboratorion mukaan T1M1- kantojen osuus ei ole merkittävästi muuttunut tämän vuoden aikana.

Myyräkuumetta edelleen

Myyräkuumetta esiintyy edelleen runsaanlaisesti, syyskuussa valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin tehtiin 225 ilmoitusta. Lukumäärällisesti eniten ilmoituksia tehtiin Pirkanmaan, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiireistä. Sairastuneista 67 prosenttia on miehiä, iältään 40-54-vuotiaita.

Enterovirusten aiheuttamien infektioiden määrät nousevat koko ajan: elokuussa 8 ja syyskuussa 26 tapausta, joista puolet on alle neljävuotiaita lapsia. Taudinkuvina edelleen kuumeisia hengitystieinfektioita ja enterorokkoa.

Pogostan taudin diagnooseja on syyskuussa tehty kaksi kertaa enemmän kuin elokuussa eli 15. Sairastuneet näyttävät sijoittuvan Vaasa-Joensuu-linjalle (Vaasan, Keski-Suomen, Savon ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirit).

Maarit Kokki, KTL
(09) 4744 8690, maarit.kokki@ktl.fi