Terveydenhuollon ohjeistukset turvapaikanhakijoiden osalle

Lääkintöhallituksen tartuntatautien asiantuntijaryhmä antoi vuonna 1990 suosituksen pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden terveystarkastusten järjestämiseksi tarttuvien tautien osalta. Käytännössä tämä suositus ei kuitenkaan toteutunut, ja seulontatestausten laajuus sekä terveydentilan arviointi ja hoitolinjat vaihtelivat vastaanottoyksiköissä ja terveyskeskuksissa. Tämän vuoksi KTL:n infektioepidemiologian osastolla laadittiin vuonna 1993 opasvihko "Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien ehkäisy", joka sosiaali- ja terveysministeriön pakolaistoimiston kustantamana painettiin ja jaettiin. Oppaan tarkoitus oli helpottaa lääketieteellisesti ja taloudellisesti järkevien käytäntöjen muodostumista. Oppaan ohjeet eivät ole sitovia.

Suomessa ei maahanmuuttajalle aseteta terveydellisiä ehtoja. Pakolaisille ja turvapaikanhakijoille tarjotaan terveystarkastus, jonka tulos ei kuitenkaan vaikuta maahantulopäätöksen myöntämiseen. Terveystarkastusten katsotaan ensi sijassa palvelevan pakolaisen omaa etua; vaikeiden inhimillisten olosuhteiden vuoksi pakolaiset ovat usein välittömien terveyspalveluiden tarpeessa. Pienessä määrin esim. pakolaisleiriltä saapuvat pakolaiset voivat aiheuttaa tartunnanvaaraa myös muulle väestölle. Lain mukaan pakolaiset ja turvapaikanhakijat ovat oikeutettuja ilmaiseen terveydenhuoltoon, mikäli he ovat välittömän sairaanhoidon tarpeessa.

Vapaaehtoinen terveystarkastus

Nykymuodossaan terveystarkastus sisältää terveydenhoitajan haastattelun, joka tehdään tarvittaessa tulkin avustuksella. Hakijalle kerrotaan terveystarkastuksen ja seulontatestien vapaaehtoisuudesta sekä kirjataan STM:n pakolaistoimiston laatimalle terveyskortille tärkeimpiä taustatietoja terveydentilasta. Kaavakkeelle merkitään tietoja somaattisista oireista, mutta myös mm. tieto kotimaahan jääneistä omaisista ja aikaisemmista rokotuksista. Selvästi sairaat, alle seitsemänvuotiaat lapset, vammaiset ja raskaana olevat ohjataan lääkärintarkastukseen yhden kuukauden kuluessa

toisen palstan alkuun

vastaanottopisteeseen tulosta. Haastattelun jälkeen kaikki tulijat ohjataan seulontatesteihin.

Seulontatestit myös vapaaehtoisia

Vuonna 1990 annetussa suosituksessa ehdotetaan pakolaisilta tutkittavaksi keuhkojen röntgenkuva, hepatiitti B-viruksen pinta-antigeeni, kardiolipiini sekä HIV vasta-aineet. KTL:n oppaassa tarkennetaan, että keuhkojen röntgenkuva kannattaa ottaa vain yli seitsemänvuotiailta. Muut mahdolliset tutkimukset, esimerkiksi pieni verenkuva ja ulosteen parasiitit anemiasta ja kroonisista terveysongelmista kärsiviltä lapsilta, otetaan terveydenhoitajan haastattelun ja lääkärintarkastuksen perusteella.

Keuhkojen röntgenkuvaus kehotetaan järjestämään mahdollisimman pian pakolaisen saavuttua, jotta vähennettäisiin joukkomajoituksessa tapahtuvaa altistusvaaraa. Raskaana oleville oireettomille tulijoille kuvaus ehdotetaan tehtäväksi vasta viimeisen raskauskuukauden aikana. Alle seitsemänvuotiaille suositellaan Mantoux'n koetta, mikäli BCG-rokotusarpea ei ole näkyvissä. Ulosteen bakteereita ei juurikaan kannata hakea, etenkään, jos turvapaikan hakija on jo viettänyt aikaa muissa maissa matkallaan Suomeen. Hepatiitti B -vasta-aineet helpottavat pakolaisen lähipiirin suojaustarpeen arvioinnissa.

Rokotukset ja terveyskasvatus

Lain mukaan turvapaikan hakijat eivät ole oikeutettuja yleisen rokotusohjelman mukaisiin maksuttomiin rokotuksiin, sillä rokotukset eivät kuulu ensiapuluonteisiin palveluihin. Lasten kohdalla tästä tehdään kuitenkin poikkeus. Myös mm HbsAg-positiivisten henkilöiden vakituiset seksikumppanit samoin kuin HbsAg-positiivisten äitien vastasyntyneet suojataan hepatiitti B -rokotuksin. Terveystarkastuksen yhteydessä suositetaan annettavaksi myös terveyskasvatusta mm HIV-tartunnasta, käsi- ja elintarvikehygieniasta ja sukupuolitautien ehkäisystä.

Tuija Leino, KTL
(09) 4744 8787, tuija.leino@klt.fi