Alustavien arvioiden mukaan Kluuvin palvelukeskuksessa asioi vuoden 2001 loppupuolella päivittäin keskimäärin 50 eri asiakasta ja käyntejä on yhteensä noin 70 vuorokaudessa. Palvelukeskus on avoinna joka päivä klo 920.

Erityispalvelujen tarve syntyi, kun kesällä 1998 huumeidenkäyttäjien keskuudessa puhkesi epidemia, joka moninkertaisti nopeasti HIV-infektion saaneiden huumeidenkäyttäjien määrän Suomessa. Valtaosa tartunnoista on todettu pääkaupunkiseudulla.

Palveluiden tavoitteena on lisätä kohderyhmän hyvinvointia ja elinaikaa sekä osaltaan pysäyttää HIV-epidemian leviäminen. Tavoitteisiin pyritään hankkimalla valtaosa HIV-infektion saaneista huumeidenkäyttäjistä palvelujen piiriin, lisäämällä heidän sosiaalista turvallisuuttaan ja mahdollistamalla lääkehoito. Hankkeessa ovat mukana Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS).

HIV-epidemian rajoittaminen vaatii puhtaiden injektiovälineiden turvaamisen ja terveyskasvatuksen rinnalle laaja-alaisia torjuntatoimia, jotka edellyttävät infektiosairauksien, psykiatrian, päihdetyön ja sosiaalityön osaamista ja resursseja. Torjuntatyössä on saatu joissakin eurooppalaisissa suurkaupungeissa positiivisia tuloksia, joihin on päästy luomalla moniammatillisen tiimityön avulla myönteisiä hoitokontakteja ja luottamusta hoitojärjestelmää kohtaan. Siksi terveys- ja sosiaalipalvelut keskitetään yhteen keskukseen.
 

Toimintaperiaatteet

Palvelukeskuksessa on erilaisia päivätoimintoja sekä lyhytaikaisia majoituspalveluja. Koska suurin osa asiakkaista on asunnottomia, tarvitaan lisäksi tukiasuntoja pitkäaikaiseen käyttöön. 

Erityispalvelujen keskeisiä periaatteita ovat sisääntulokynnyksen pitäminen mahdollisimman matalana, mahdollisuus anonyymeihin palveluihin ja toiminnan laaja-alaisuus. Asumispalvelujen asiakkaaksi tullaan palvelukeskuksen kautta, missä voi asioida ilman lähetettä, tai asiakas voidaan ohjata sinne mistä tahansa yksiköstä, jossa hänellä on oletettu tai todettu HIV-infektio. Tarvittavat palvelut pyritään tarjoamaan mahdollisimman pitkälle palvelukeskuksesta käsin ns. yhden luukun periaatteella. Tarvittaessa asiakkaille järjestetään kuljetus hoitoyksiköiden välille. Lisäksi palvelukeskus voi toimia sisätauteihin, psykiatriaan ja päihdelääketieteeseen erikoistuvien lääkäreiden koulutusyksikkönä, ja tarjota tutkimuskentän sekä lääke- että sosiaalitieteelliselle tutkimukselle.

Erityispalvelut muodostuvat Helsingin Diakonissalaitoksen perusterveydenhuolto-, kuntoutus- ja asumispalveluista, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston sosiaalityön palveluista, HUS:n päihdepsykiatrian yksikön ja infektiosairauksien yksikön erikoissairaanhoidon palveluista sekä kiinteästä yhteistyöstä etsivän kenttätyön ja muiden matalan kynnyksen yksiköiden kanssa. Koulutuksesta ja tutkimuksesta sovitaan kyseisten yhteistyötahojen kanssa erikseen. Diakonissalaitos toimii palvelujen päätuottajana ja koordinoi palvelukokonaisuutta.
 

Palvelukeskuksen päivätoiminnot

Kluuvin palvelukeskuksen päivätoiminnot tarjoavat päivittäisen ruokailun ja hygienian, päivystysluontoisesti tai sovitusti terveydenhuollon ja sosiaalityön erityispalvelut sekä kuntouttavan toiminnan ohjelmallisella päiväosastolla. Palvelukeskuksen kaikki toimintamuodot mukautetaan asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Osaamisalueita voidaan syventää ja laajentaa tarpeen mukaan.

Palvelukeskuksessa voi saada sekä lääketieteellistä että sosiaalista kuntoutusta. Lääketieteelliseen kuntoutukseen kuuluvat terveysneuvonta (mm. näytteidenotto, rokotukset sekä ruiskujen ja neulojen vaihto) ja lääkehoito (oireenmukaiset lääkitykset sekä ylläpito- ja korvaushoito). 

Sosiaalisen kuntoutuksen tavoitteena on kiinnittää asiakas palvelukeskuksen toimintoihin ja luoda edellytykset lääke- ja muiden hoitojen aloittamiselle esimerkiksi syömisen vakiinnuttamisella. Asiakkaiden kanssa rakennetaan realistiset kuntoutussuunnitelmat, joiden toteutumista tuetaan järjestämällä vaihtoehtoisia ja asiakkaan vastaanottokyvyn mukaisia kuntoutusmuotoja. Räätälöidyn kuntoutuksen kohderyhmiä ovat mm. vapautuvat vangit ja psykoottiset HIV-narkomaanit.

Kuntoutusta voidaan toteuttaa sekä päiväosastolla että erilaisina jatkohoitoina esimerkiksi Helsingin Diakonissalaitoksen Kurvin huumepoliklinikalla, A-klinikoilla, AIDS-tukikeskuksessa tai mielenterveystoimistoissa. Päiväosastolla järjestetään avointa ryhmätoimintaa, joka koostuu sekä sosiaalisesta kuntoutuksesta että terveysneuvonnasta. Päiväosastolle tulemisen kynnys pidetään yhtä alhaisena kuin muidenkin päivätoimintojen, mutta osastolla on mahdollisuus myös pitkäjänteisempään kuntoutukseen.
 

Lyhytaikaiset majoituspalvelut

Helsingin Diakonissalaitos kartoittaa parhaillaan vaihtoehtoja HIV-narkomaanien lyhytaikaisille majoituspalveluille kantakaupungin alueella. Majoitus tulee sisältämään maksuttoman yöpymisen peseytymismahdollisuuksineen yhden hengen huoneissa. Asiakkaat ohjataan majoitukseen päivätoimintojen kautta, mistä he saavat myös tarvittavat tuki- ja kuntoutuspalvelut. Majoitukseen voi tulla nimettömänä. Tarvittaessa osa huoneista voidaan varata myös pidempiaikaiseen asumiseen.
 

Tuetut asumispalvelut

 Tukiasunnot on tarkoitettu pidempiaikaiseen asumiseen. Diakonissalaitos hankkii tarvittavan määrän asuntoja erillisen suunnitelman mukaisesti (alustava arvio 20 asuntoa vuonna 2001). Tuettu asuminen voidaan järjestää periaatteessa kolmella tavalla: sijoittamalla asunnot erilliseksi asumispalveluyksiköksi, hajauttamalla asuminen tai toteuttamalla molemmat vaihtoehdot.

HIV-narkomaanien asumista tukevan kotihoitomallin kehittämiseksi on haettu avustusta Raha-automaattiyhdistykseltä. Kotihoitomallin vakiinnuttua sitä toteuttaa palvelukeskuksen päivätoiminnoista käsin työskentelevä kotihoitotiimi. Kotihoitoa kehitetään yhteistyössä Diakonissalaitoksen Vanhustyön sektorin, Helsingin kaupungin sekä HUS:n infektiosairauksien yksikön kanssa.

Palvelukeskuksen toiminnan alkaessa käynnistetään tilaustyönä ja erillisellä rahoituksella toteutettava systemaattinen lääke- ja sosiaalitieteellinen arviointitutkimus. Monitieteellisen tutkimustoiminnan tavoitteena on seurata ja evaluoida erityispalvelujen vaikuttavuutta HIV-infektion saaneiden huumeidenkäyttäjien elämänlaatuun ja terveydentilaan sekä tarjota välineitä palvelujen kehittämiseen.