Ilmansaasteet huolestuttavat pääkaupunkiseudun asukkaita

 

Ilmansaasteet huolestuttavat pääkaupunkiseudun asukkaita

 

Tuulia Rotko, KTL
(09) 191 24700, tuulia.rotko@helsinki.fi

 
EXPOLIS-tutkimukseen osallistuneita (n=435) pyydettiin arvioimaan ilmansaasteiden häiritsevyyttä kotona, työpaikalla ja liikenteessä asteikolla 0 -10. Ilmansaasteet häiritsivät aikuisia selvästi eniten liikenteessä ja enemmän työpaikoilla kuin kotona. Jopa suhteellisen matalat ilmansaasteiden (pienhiukkaset, typpidioksidi) pitoisuudet Helsingissä häiritsivät osaa aikuisväestöstä. Naiset, vähän koulutetut, työelämän ulkopuolella olevat, allergiaoireista kärsivät, ilmansaasteille herkät ja kaupungin keskustassa asuvat häiriintyivät ilmansaasteista kotonaan keskimäärin muita väestöryhmiä enemmän. Yksilölliset erot ilmansaasteiden häiritsevyyden kokemisessa ja mitatun pitoisuustason välillä olivat kuitenkin suuria.

Suurin osa pääkaupunkiseudun aikuisväestöstä on huolissaan alueen ilmanlaadusta. Ilmansaasteet ja niiden terveysvaikutukset huolestuttivat eniten naisia, 4560-vuotiaita ja vain peruskoulun (tai vastaavan) käyneitä. Jopa suhteellisen matalat ilmansaastepitoisuudet Helsingissä häiritsivät osaa aikuisväestöstä.

Ilmanlaatua tutkittaessa selvitetään yleensä saastepäästöjä, ilmansaasteiden pitoisuuksia ilmassa, henkilökohtaista altistusta ja ilmansaasteiden aiheuttamia terveysvaikutuksia. Lisäksi on mielenkiintoista tutkia sitä, kuinka paljon ilmansaasteet huolestuttavat kaupunkilaisia ja kuinka paljon he kokevat ilmansaasteiden häiritsevän elämäänsä. Ilmansaasteiden häiritsevyydellä saattaa olla myös saastepitoisuuksista riippumaton elämänlaatua heikentävä vaikutus. Mikäli ihminen kokee olevansa alttiina terveyttään uhkaavalle vaaralle, kuten saastuneelle hengitysilmalle, häiritsee se hänen elämäänsä, vaikka mitatut ilmansaastepitoisuudet olisivat mataliakin. Usein häiritseviksi koetaan aistein havaittavat ympäristön tekijät, esimerkiksi melu. Vaikka osa ilmansaastekomponenteista on aistein havaitsemattomia (ainakin matalina pitoisuuksina), ne saattavat silti aiheuttaa ihmisille erilaisia terveydellisiä haittoja. Tämä omin aistein suoraan havaitsematon, mutta tiedossa oleva uhka saattaa olla joillekin jopa stressaavampi kuin selvästi havaittavat vaarat, toiset taas eivät kiinnitä tällaiseen riskiin lainkaan huomiota.

EXPOLIS-tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa Euroopassa väestöotoksiin perustuvaa aikuisten henkilökohtaista ilmansaastealtistusta ja kokemuksia ilmansaasteiden häiritsevyydestä. Tutkimukseen osallistui Suomessa vuosina 19961997 satunnaisesti valittu otos pääkaupunkiseudun työikäisestä (2555-vuotiaasta) aikuisväestöstä. 
 

Lähes kaikki huolestuneita ilmansaasteista


EXPOLIS-tutkimuksen yhteydessä Helsingissä tehdyn ilmansaasteasennekyselyn (n=428) mukaan suurin osa pääkaupunkiseudun aikuisväestöstä (90 %) oli huolestuneita alueen ilmanlaadusta. Lähes puolet piti ilman saastumista vakavimpana paikallisena ympäristöongelmana. Nuoret aikuiset (2534-vuotiaat) ja korkeakoulutetut mainitsivat ilmansaasteet muita useammin pahimpana paikallisena ympäristöongelmana. Ilmansaasteet ja niiden terveysvaikutukset huolestuttivat kuitenkin eniten naisia, vanhinta ikäluokkaa (4560-vuotiaita) ja vähän koulutettuja (korkeintaan peruskoulu tai vastaava). Teollisuuden päästöistä ilmaan ja veteen oltiin enemmän huolissaan (41 % oli erittäin tai jonkin verran huolissaan) kuin liikenteen kasvun ympäristövaikutuksista (30 %), vaikka liikenteen vaikutus ilmanlaatuun hengityskorkeudella on suurempi kuin teollisuuden.

Puolet vastanneista uskoi voivansa vaikuttaa ilman saastumiseen; etenkin naiset ja 3544-vuotiaiden ikäluokka uskoivat omalla toiminnallaan voivansa vähentää ilman saastumista. Kuitenkin vain joka neljäs uskoi, että voi itse vaikuttaa omaan ilmansaastealtistukseensa. Tähän ryhmään kuului muita enemmän naisia, vanhempaa ikäluokkaa (4560-vuotiaita) ja vähän koulutettuja. Peräti kolmasosa kustakin edellä mainitusta ryhmästä ilmoitti välttävänsä ulkona liikkumista silloin kun pitoisuudet ovat korkeat. Hämmästyttävän monet (43 %) sanoivat välttävänsä turhaa autoilua ainakin joskus ympäristösyiden takia, vaikka aiempien tutkimusten mukaan myönteiset ympäristöasenteet eivät hevin muutu ympäristöä suojelevaksi toiminnaksi. Naisista ja korkeakoulutetusta yli 60 prosenttia sanoi välttävänsä ympäristösyistä turhaa autoilua. Sen sijaan suuri osa nuorista miehistä ei koskaan vältä turhaa autoilua. Ilmansaasteet siis huolestuttavat suurinta osaa pääkaupunkiseudun aikuisväestöstä, ja jotkut pyrkivät jopa omalla toiminnallaan vähentämään niitä.
 

Koettu herkkyys ilmansaasteille


EXPOLIS-tutkimuksessa tiedusteltiin postikyselyllä tutkimukseen osallistumishalukkuuden lisäksi herkkyyttä ilmansaasteille ja melulle. Tähän kyselyyn tuli 1 882 vastausta pääkaupunkiseudulta. Helsingin aikuisväestöstä alle viidesosa ilmoitti olevansa herkkä ilmansaasteille, ja vähemmän kuin joka kymmenes oli herkkä melulle. Naiset ja vähän koulutusta saaneet väestöryhmät olivat keskimäärin muita herkempiä ilmansaasteille. Helsingin seudulla 4555-vuotiaat olivat nuoria useammin herkkiä ilmansaasteille. Ilmansaasteille herkät osallistuivat tutkimukseen muita innokkaammin. 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon