WHO:n johdolla toteutettu polionhävitysohjelma on edennyt hyvin, vuoden 1988 jälkeen poliotapausten määrä maailmassa on vähentynyt yli 95 %:lla. Ohjelman menestys perustuu eläviä, taudinaiheuttamiskyvyltään heikennettyjä sisältävän, suun kautta annosteltavan poliovirusrokotteen (OPV) käyttöön. OPV-rokotteeseen voi liittyä erittäin harvinainen rokotepolion riski. Virus voi lisääntyä rokotetussa ja aiheuttaa hänelle tai lähikontakteille poliotaudin. Rokotevirukset ovat myös leviämisensä suhteen heikennettyjä eivätkä yleensä jää kiertämään rokotettuun väestöön. Suomessa käytetään toista poliorokotetta, tapettuja viruksia sisältävää ns. IPV-rokotetta, joka annetaan pistoksina ja johon ei liity rokotepolion vaaraa.

Dominikaanista tasavaltaa ja Haitia on toistaiseksi pidettävä riskialueena poliotartunnan suhteen. Kunnossa olevat poliorokotussuoja suojelee myös villiintyneiden rokotevirusten aiheuttamalta taudilta. Poliosuojaan tarvitaan vähintään kolme poliorokoteannosta (IPV tai OPV) ja ainakin kahden näistä tulisi olla saatuja 12 kk:n iän jälkeen.

KTL suosittaa tartuntariskialueelle matkustaville IPV-tehosterokoteannosta, jos edellisestä on kulunut viisi vuotta tai enemmän.