Eurooppa ei ole valmis influenssapandemiaan |
||
|
KTL, Mikrobiologian osasto (09) 4744 8348, thedi.ziegler@ktl.fi |
||
|
Kaksi kolmasosaa Suomen väestöstä viettää kesäkuukausina kolme tai useampia viikkoja lomaa. Koulut ovat kiinni, jotkut sairaala-osastot ovat kiinni, jotkut terveyskeskukset ovat kiinni, julkiset ja yksityiset palvelut toimivat kesäsijaisten turvin. Juna-, linja-auto- ja lentovuoroja vähennetään, ja jopa kaupunkien liikenneruuhkat hellittävät vähäksi aikaa. Jos helteinen sää jatkuu muutaman viikon, lähikaupan olutvarastot hupenevat, mutta siltikin eletään vuoden parasta aikaa. Kesälomakausi on vuosittainen tapahtuma, jota suunnitellaan tarkoin. Mutta miten selvitään, jos jonakin muuna kolmen kuukauden ajanjaksona kolmasosa ihmisistä sairastuu influenssaan, ja on pois töistä ja koulusta? Miten hoidetaan potilaat, kun osa lääkäreistä ja hoitajistakin on sairaana? Brysselissä marraskuun 27. päivänä pidetyssä, EU:n järjestämässä kokouksessa pohdittiin kysymystä, onko Eurooppa valmis kohtaamaan seuraavan influenssapandemian. Monen puhujan vastaus oli selvä EI . Myös WHO:n edustaja otti tämän pessimistisen näkökannan. Professori Robert Websterin sanojen mukaan influenssa koputtaa ovelle , ja hän oli monen muun kanssa sitä mieltä, että seuraava influenssapandemia saattaa puhjeta milloin tahansa. Laajuutta vaikea ennustaaOn mahdotonta ennustaa tulevan pandemian laajuutta. Viime pandemian jälkeen maapallon väestö on lisääntynyt noin 50 prosenttia, yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut huomattavasti ja ihmiset matkustavat ahkerasti. Aasialaispandemian (1957) ja hongkongilaispandemian (1968) aikana saatujen kokemusten perusteella voidaan arvioida, että tulevan pandemian aikana noin 1,5 miljoonaa ihmistä voi sairastua Suomessa 2 3 kuukauden sisällä. Noin 75 000 potilaalle voi kehittyä keuhkokuume influenssan komplikaationa, 15 000 potilasta voi joutua sairaalahoitoon ja useita tuhansia ihmisiä voi kuolla tähän influenssaan.Ennaltaehkäisyllä pystytään jossain määrin vähentämään pandemian aiheuttamia lääketieteellisiä, sosiaalisia ja taloudellisia seuraamuksia. Mutta ennaltaehkäisevät toimet täytyy suunnitella ja valmistella huolellisesti etukäteen. On monella taholla olevista päättäjistä kiinni, kuinka hyvä varautumistaso halutaan saavuttaa ennen kuin seuraava pandemia yllättää. Influenssavalvontaa lisättävä SuomessaTärkeä osa varautumistyöstä on aktiivinen osallistuminen kansainväliseen influenssanvalvontaan. Virologisella, kliinisellä ja epidemiologisella valvonnalla voidaan saada tietoa siitä mitkä ovat liikkeellä olevien influenssavirusten ominaisuudet, millaisen taudin ne aiheuttavat, kuinka tehokkaasti ne leviävät, ja mitkä väestön osat eniten sairastuvat. Tämän valvonnan ansiosta uusia epideemisiä virusmuunnoksia pystytään tunnistamaan varhaisessa vaiheessa ja rokotetta voidaan valmistaa ennen seuraavan epidemiakauden alkua.Influenssan virologinen valvonta on syytä laajentaa myös eläinlääketieteen puolelle, koska pandeemiset influenssavirukset ovat aina eläinperäisiä. Suomi on jo vuosikymmeniä ollut ansiokkaasti mukana WHO:n järjestämässä virologisessa valvonnassa. Nyt maahamme pitäisi rakentaa sekä kliinistä että epidemiologista seurantaa. Se on edellytys Suomen pääsylle aktiivisesti mukaan EU:n ylläpitämään eurooppalaiseen influenssan valvontaohjelmaan. Nykyään kuudessa Länsi-Euroopan maassa valmistetaan influenssarokotetta, mutta vain Ranska ja Hollanti tuottavat sitä niin paljon, että osa riittää vientiin. Sopivan rokoteviruksen saatavuus, tuotantokapasiteetti sekä tuottajamaiden halukkuus myydä rokotetta ulkomaille vaikuttavat muiden maiden mahdollisuuksiin ostaa rokotetta pandemiatilanteessa. Tuotantokapasiteettia ei voi lisätä lyhyessä ajassa, ja kapasiteetti määräytyy vuosittaisen kysynnän mukaan. Lisäämällä rokotteen käyttöä eri väestöryhmissä ennen joka talven influenssaepidemiaa ja tukemalla rokotevalmistukseen liittyvää tutkimustyötä voidaan mahdollisesti vaikuttaa rokotteen saatavuuteen myös pandemiatilanteessa. Hongkong H5N1-kanainfluenssaepidemia vuonna 1997 oli hälyttävä kokemus. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, turvallista ja tehokasta rokotetta joka suojaisi tätä virusta vastaan, ei ole vieläkään saatavana. InfluenssalääkkeetViime vuosina on otettu uusia influenssalääkkeitä kliiniseen käyttöön. Nyt pitäisi laatia ohjeita näiden lääkkeiden ennaltaehkäisevästä ja terapeuttisesta käytöstä pandemian aikana. Influenssan hoitoon tarvitaan 5 7 päiväannosta potilasta kohti. Mutta jos halutaan estää taudin puhkeaminen, lääkettä pitäisi käyttää päivittäin koko pandemian ajan. Mahdollisuudet lisätä influenssaviruksille spesifisten lääkkeiden tuotantoa lyhyessä ajassa ovat rajoitetut, eikä valmistajien intresseissä ole varastoida näitä lääkkeitä suuria määriä.On vaikea arvioida mitä kaikkea pitäisi tehdä, jotta voitaisiin sanoa Eurooppa on nyt valmis kohtaamaan seuraavan influenssapandemian. Täyttä valmiutta tuskin voidaan saavuttaa. Mutta olisi tärkeää, että eri alojen edustajat kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla miettisivät yhdessä tulevan pandemian seurauksia vähentäviä toimia. Kuinka järjestetään sairaanhoito, kun tiloja ja henkilökuntaa on niukasti? Ainakin pandemian alkuvaiheessa rokotteiden ja lääkkeiden saanti voi olla vaikeaa. Voidaanko siinä tapauksessa hidastaa pandemian etenemistä välttämällä joukkokokoontumisia? Pitäisikö koulutyö lopettaa, ettei virus leviäisi kouluista perheisiin? Onko syytä peruuttaa suuria kulttuuri- tai urheilutapahtumia? Uusia virusmuunnoksia löytyy Aasian vesilinnuista jatkuvasti. Milloin jokin tällainen virus pääsee vaikkapa sian kautta ihmiseen on mahdoton ennakoida. Aika on syytä käyttää viisaasti valmistautumiseen. |
||
|
|
||
|
|
||