Klamydia-epidemia jatkuu - muut sukupuolitaudit lähes ennallaan |
||
|
Prof. Timo Reunala, Tays ja Tay |
||
|
Klamydia saadaan valta-osin kotoperäisenä tartuntana tilapäissuhteissa. Tartuntojen kokonaismäärä on huolestuttavasti lisääntynyt ja epidemia koskettaa etenkin nuoria ikäluokkia. Venäjän ja Baltian maiden kuppa- sekä tippuriepidemia on jonkin verran laantumassa, mutta suomalaismiehet kotiuttavat edelleen etenkin Venäjältä sekä kuppaa että tippuria. Sukuelinherpestä ja kondyloomaa on Suomessa jatkuvasti runsaasti. Klamydia lisääntyy nuorillaKlamydiatartuntoja oli vuonna 2000 yhteensä 11 731. Näistä noin 95 % oli kotoperäisiä ja 61 % tartunnoista oli naisilla. Tartuntojen määrä on viime vuosina ollut jatkuvassa nousussa. Klamydiaa esiintyy yhtäläisesti sekä kaupungeissa että maaseudulla. Vuoden 2001 tammi - elokuussa tartunnat ovat lisääntyneet 6 % vuoden takaisesta. Erityisesti nuorten, alle 20-vuotiaiden naisten osuus on huolestuttavasti kasvamassa. Vuonna 2000 klamydiatartunnan saaneista naisista oli alle 20-vuotiaita 33 % ja miehistä 13 %.Oireettomuus ongelmanaMaassamme on vuodesta 1995 lähtien toiminut erityinen anturikeskusjärjestelmä, joka hankkii tarkempaa epidemiologista tietoa sukupuolitaudeista. Anturitiedostosta on analysoitu klamydiatartunnan riskitekijät, joita ovat alhainen ikä, ehkäisypillereiden käyttö, aiemmin sairastettu klamydia sekä runsas seksipartnereiden määrä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tartuttaja on usein oma tai puolituttu partneri, jota ei edes osata epäillä. Klamydia on myös useimmiten sekä miehillä että naisilla pitkään oireeton tai niin vähäoireinen, että hoitoon hakeutuminen viivästyy. Nykyään klamydian tartunnasta diagnoosiin kuluu keskimäärin viisi viikkoa, ja tänä aikana joka neljäs tartunnan saanut on ehtinyt kokea uuden partnerin. Tämä selittää osaltaan klamydian nopeaa leviämistä etenkin nuorison keskuudessa. Nuorten tietämys klamydian oireettomuudesta on jyväskyläläisten tutkimusten perusteella 1990-luvulla selvästi heikentynyt. Se on yksi lisätekijä hoidon viivästymiseen ja klamydian leviämiseen.Klamydian diagnostiikka virtsanäytteestä on helppo ja hoito yksinkertainen kerta-annoksella atsitromysiiniä. Ongelmana on ainoastaan oireettomien tai niukkaoireisten tartunnankantajien oma-aloitteinen hakeutuminen tutkimuksiin. Erityistä huomiota tulisikin kiinnittää e-pillereitä käyttäviin ja kondomin käytön laiminlyöviin nuoriin henkilöihin, joilla tilapäissuhteet ovat tavallisia. Näille henkilöille on aktiivisesti tarjottava klamydiaseulontaa. Näyte olisi otettava säännöllisesti esim. e-pillerireseptiä uudistettaessa. Samassa yhteydessä annettu seksuaaliterveysneuvonta, jossa korostetaan klamydian oireettomuutta sekä kondomin käytön tärkeyttä on myös jokaisen terveydenhuollossa toimivan henkilön velvollisuus. Tartunnanjäljitys on tehokkainta vastustamistyötä ja tartuntataudeista vastaavien on alueellaan huolehdittava siitä, että klamydiapotilaiden partnereiden tutkimuksia ja hoitoja ei laiminlyödä. Kuppa ja tippuri tuontitavaraaMatkailulla on suuri merkitys sukupuolitautien leviämisessä. Tämä huomattiin myös Suomessa vuonna 1995, jolloin harvinaiseksi käyneiden kuppatapausten määrä kaksinkertaistui. Syynä oli Venäjällä ja Baltian maissa riehunut kuppaepidemia. Suomessa taudin leviäminen saatiin kuitenkin rajoitettua nopeasti aktiivisen tiedotus- ja koulutuskampanjan avulla. Kuppapotilaiden hoito ja partnerien jäljitys keskitettiin erityisasiantuntijoille ja näin on edelleenkin syytä tehdä. Huolimatta Venäjällä jatkuvasta kuppaepidemiasta sekä lisääntyneestä matkailusta uusien kuppatartuntojen määrä on vakiintunut noin 150:een vuodessa. Eniten tartuntoja ilmenee edelleen Lappeenrannan ja Helsingin seudulla. Hajatapauksia on ympäri maata. Miesten kuppatartunnoista noin 70 % on ulkomailta peräisin ja näistä valtaosa (85 %) Venäjältä, mutta Suomessa toimivat prostituoidut eivät ole ongelmaryhmä. Naisten kuppatartunnat saadaan yleensä Suomessa ja tavallisin tartuttaja on vakituinen kumppani.Kuppaa seulotaan äitiysneuvoloissa ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana. Vuosittain löytyy 5 - 10 uutta tartuntaa, joista osa on maahanmuuttajilla. Vuonna 2000 löytyi yllättäen synnynnäinen kuppatapaus. Suomalainen äiti oli saanut tartunnan raskauden lopussa ja lapsen sairaus diagnosoitiin vasta parin vuoden iässä. Tippuritartuntojen määrä näyttää vakiintuneen noin 250 tapaukseen vuodessa, eikä tartuntojen määrä enää laske kuten 1990-luvun alussa. Tippuritartunnoista noin 75 % on miehillä ja niistä joka toinen tuodaan ulkomailta, pääosin Venäjältä tai Kaukoidästä. Naisten tartunnat ovat pääosin kotoperäisiä, mutta jonkinverran tartuntoja saadaan myös Välimeren maista. Kaukoidän gonokokkikannat ovat lisääntyvästi siprofloksasiinille resistenttejä, mutta keftriaksonille herkkiä. Näistä maista tulevat onkin aina tutkittava klassisella tippuriviljelyllä resistenssin toteamiseksi. Suomessa hankitut tartunnat voidaan seuloa ja diagnosoida uusilla geenimenetelmillä. Kondylooma ja sukuelinherpesNäitä tartuntoja ei ilmoiteta valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin, joten kattavaa tietoa ei ole saatavissa. Anturitiedosto rekisteröi kuitenkin kaikki kliiniset kondylooma- ja sukuelinherpestartunnat. Uusia kondyloomatartuntoja todetaan 10 %:lla ja sukuelinherpestartuntoja 4 %:lla sukupuolitautien poliklinikoiden kävijöistä. Nämä määrät ovat pysyneet hyvin samansuuruisina viime vuodet ja niistä voidaan arvioida, että vuosittain Suomessa saadaan 10 000 -15 000 kondylooma- ja noin 5 000 sukuelinherpestartuntaa. Kondylooman hoitoon on saatu uusi lääke, imikimodi (Aldara?), joka tehostaa immuunivastetta. Sillä saadaan hoitovastetta yksilötasolla, mutta vasta terapeuttisten tai profylaktisten rokotteiden käyttöönotto voisi vaikuttaa kondylooman kokonaisesiintyvyyteen Suomessa. |
||
|
|
||
|
|
||