Työikäiset tukevoituvat - etenkin vyötäröltä

 

Työikäiset tukevoituvat - etenkin vyötäröltä
Marjaana Lahti-Koski, erikoistutkija
KTL, Epidemiologian ja terveyden edistämisen osasto
(09)4744 8759, marjaana.lahti-koski@ktl.fi

Työikäiset suomalaiset ovat tukevoituneet viime vuosikymmeninä. Etenkin terveyden kannalta haitallisin vyötärölihavuus on yleistynyt. Eläkeiän kynnyksellä olevien miesten sekä nuorten naisten ja miesten painoindeksi oli 1990-luvun lopulla selvästi suurempi kuin 1980-luvun alussa. Sukupuolten väliset erot ovat pienentyneet, mutta naisilla painoindeksi nousee ja lihavuus yleistyy edelleen iän myötä voimakkaammin kuin miehillä. 

Kansanterveyslaitoksessa tehdyssä väitöskirjatyössä selvitettiin suomalaisten aikuisten (25 - 64-vuotiaiden) suhteellisen painon ja lihavuuden yleisyyden viime vuosien muutoksia sekä arvioitiin eri taustatekijöiden merkitystä muutosten selittäjinä. Tutkimuksen aineisto perustuu viiden vuoden välein tehtyihin FINRISKI-väestötutkimuksiin, joissa selvitetään työikäisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä.
Tutkimus osoitti, että terveydelle haitallinen vyötärölihavuus on yleistynyt. Keskimääräinen vyötärön ympärys sekä vyötärön ja lantion suhde on kasvanut sekä miehillä että naisilla. Aiemmin lihavuus oli naisilla yleisempää kuin miehillä. Sukupuolten väliset erot ovat pienentyneet, mutta naisilla painoindeksi nousee ja lihavuus yleistyy edelleen iän myötä voimakkaammin kuin miehillä. 

Eläkeikää lähenevät miehet ja nuoret aikuiset lihavampia kuin ennen

Erityisesti eläkeiän kynnyksellä olevien miesten painoindeksi oli 1990-luvun lopulla selvästi suurempi kuin 1980-luvun alussa. Myös nuorilla, alle 35-vuotiailla aikuisilla painoindeksin keskiarvo kasvoi 15 vuoden aikana huolestuttavasti. Paino näyttää nousevan ja lihavuus yleistyvän ikävuosien karttuessa  äideillä ja aikuisilla tyttärillä samaa tahtia. Sen sijaan miehillä nuoremmille sukupolville kiloja kertyy ikävuosien myötä kiivaammassa tahdissa kuin vanhemmille sukupolville. Esimerkiksi 1950-luvulla syntyneiden miesten keskimääräinen painoindeksi oli jo alle 40 -vuotiaana samalla tasolla kuin 1920-luvulla syntyneillä miehillä 55-60-vuotiaana. 
Koulutus liittyy etenkin naisilla vahvasti lihavuuteen. Vähiten koulutusta saaneiden naisten painoindeksi on selvästi suurempi kuin pidempään kouluttautuneilla. Miehillä keskimääräinen painoindeksi on noussut kaikissa koulutusryhmissä, eikä koulutusryhmittäisiä eroja juuri ole. Sen sijaan työelämän ulkopuolella olevat miehet - ennenaikaiselle eläkkeelle jääneet ja työttömät - olivat 1990-luvun lopulla selvästi lihavampia kuin vastaavassa elämäntilanteessa olevat miehet 1980-luvun alussa. 
Fyysinen aktiivisuus, tupakoimattomuus, vähäinen alkoholin käyttö ja hyvät ruokavalinnat liittyvät normaalipainoisuuteen. Etenkin fyysisen aktiivisuuden merkitys näyttää kasvaneen ajan myötä. Liikuntaa harrastamattomien painoindeksi 1990-luvun lopulla oli selvästi suurempi kuin 1980-luvulla niillä, jotka raportoivat, etteivät harrasta liikuntaa. 

Aineistoa viiden vuoden välein 

Tutkimusaineistona käytettiin vuodesta 1972 alkaen viiden vuoden välein tehtyjä väestötutkimuksia, joissa on selvitetty sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä. Vuosina 1972 ja 1977 väestötutkimus toteutettiin Pohjois-Karjalan ja Kuopion lääneissä. Vuonna 1982 ja 1987 tämä FINRISKI-tutkimus laajennettiin Lounais-Suomeen. Tutkimusta jatkettiin siten, että vuonna 1992 myös Helsinki ja Vantaa sekä vuonna 1997 lisäksi Oulun lääni liitettiin tutkimusalueiksi. Tässä väitöskirjatyössä käytettiin Itä- ja Lounais-Suomessa kerättyä aineistoa. Näillä alueilla vuosina 1972 - 1997 tutkimuksiin osallistui yhteensä 45 777 miestä ja naista, joiden ikä oli 25 - 64 vuotta. Osallistumisaktiivisuus vaihteli runsaasta 70:stä 90 prosenttiin.
Kaikissa tutkimuksissa aineisto kerättiin mahdollisimman samalla tavalla standardoiduin menetelmin. Tutkimukseen valituille lähetettiin kutsu saapua terveystarkastukseen. Kutsun mukana oli kyselylomake, jonka osallistuja täytti kotona ja palautti terveystarkastuksen yhteydessä. Lomakkeella kysyttiin mm. ammattia, koulutusta, perhetaustaa, tupakointia, alkoholin käyttöä sekä liikunta- ja ruokatottumuksia. Terveystarkastuksessa osallistujalta mitattiin paino ja pituus. Lisäksi vuodesta 1987 mitattiin myös vyötärön ja lantion ympärys.

Painon nousu kuriin

Erityisesti nuorten aikuisten lihavuuden yleistyminen on huolestuttavaa. Tässä ryhmässä eivät ruokatottumuksetkaan ole yhtä hyvällä mallilla kuin suurilla ikäluokilla. Energiatasapainolla on kuitenkin kaksi puolta: energian saanti ja kulutus. Sekä hyvät ruokavalinnat että fyysinen aktiivisuus tukevat painonhallintaa. Liikunta ja fyysinen aktiivisuus niin työssä kuin vapaa-aikanakin lisäävät energian kulutusta, jolloin voi syödä reilummin ja saada runsaammin ravintoaineita ruoastaan.
Liikakilot kertyvät usein salakavalasti vähitellen ikävuosien myötä. Esimerkiksi alle 35-vuotiaista suomalaisista lihavia on alle 10 %, kun yli 55-vuotiaista joka kolmas on lihava. Tämä iän myötä tapahtuva painon nousu pitäisi saada katkaistuksi. Lihavuuden hoito on hankalaa ja hoidon pitkäaikaistulokset varsin vaatimattomia, siksi painon kertyminen olisi parempi saada ehkäistyksi ennen kuin paino karkaa lihavuuden asteelle. 
 
 
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon