Väestön altistus eroaa useimpien ilmansaasteiden osalta merkittävästi ulkoilman laadusta. Rakennukset suodattavat osan ulkoilman epäpuhtauksista, mutta samalla vähentävät ilman sekoittumista ja tuovat mukaan sisällä tapahtuvien päästöjen vaikuksen altistukseen. Erityisesti passiivisen tupakoinnin merkitys näkyy niin pienhiukkas- (PM2.5), hiilivety- (VOC), typpidioksidi- (NO2) kuin häkä- (CO) altistuksessakin.
Suomessa mittaukset tehtiin pääkaupunkiseudun väestön satunnaisotokselle (n=201). Mittaukset ajoittuivat tasaisesti vuoden ympäri, joten tulokset kuvaavat altistuksen jakaumaa väestössä vuodenajasta riippumatta. Persentiilien 1 % ja 99 % ero on kolmikymmenkertainen koko väestössä. Helsingissä tupakansavulle altistuu tupakoijat mukaanlukien 40 % koko väestöstä. Passiivinen altistuminen tupakansavulle kohottaa väestön pienhiukkasaltistusta merkittävästi. Koko väestön 99 % persentiiliä vastaava altistustaso on kolminkertainen verrattuna osaväestöön, josta kaikki tupakka-altistuneet on poistettu. Pienhiukkasaltistuksen mediaanitaso oli koko väestössä 10 µg m-3 ja tupakalle altistumattomassa osaväestössä 7 µg m-3.
Ulkoilmasta peräisin oleva pienhiukkasaltistus koostuu noin kahdelta kolmasosaltaan kaukokulkeutuneesta aineksesta. Siten altistustasojen laskeminen yksin paikallisin toimenpitein on vaikeaa. Pienhiukkasten osalta ylivoimaisesti merkittävin sisälähde on tupakointi; passiivinen tupakointi kolmin-nelinkertaistaa sille altistuvan väestön pienhiukkasaltistuksen. Aktiivisen tupakoinnin aiheuttamaa altistusta ei tutkimuksessa mitattu eikä pyritty arvioimaan, mutta se on vielä ainakin kertaluokkaa korkeammalla tasolla kuin passiivisen tupakoinnin aiheuttama altistus. Muut sisälähteet kuin tupakointi aiheuttavat noin 10  20 % väestön kokonaisaltistuksesta.
Altistustutkimus pohjaa WHO:n arvioon, että ilmansaaste- ja erityisesti pienhiukkasaltistus aiheuttavat Euroopassa 106 000  368 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain. Näiden tehokas vähentäminen edellyttää tarkempaa tietoa väestön altistumisen ja tästä aiheutuvien riskien ja eri ilmansaastelähteiden päästöjen suhteista. Tähän suhteeseen vaikuttaa aivan olennaisesti päästöjen läheisyys; verrattuna saman suuruiseen päästöön kaupunkiliikenteestä asutuskeskusten ulkopuolella sijaitsevan suurvoimalan päästö 150 m korkeasta piipuista aiheuttaa vain noin sadasosan, mutta savukkeista tuleva päästö sisäilmaan noin sata kertaa suuremman väestöaltistuksen.