Sairaanhoitopiirin varautuminen biologisen agenssin aiheuttamaan vaaratilanteeseen

 

Sairaanhoitopiirin varautuminen biologisen agenssin aiheuttamaan vaaratilanteeseen

 

O-P Lehtonen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri
olli-pekka.lehtonen@tyks.fi
 
Sairaanhoitopiirin tehtävä on erikoissairaanhoitolain mukaisesti järjestää alueellinen erikoissairaanhoito, huolehtia erikoissairaanhoitopalveluiden yhteensovittamisesta ja kehittää erikoissairaanhoitoa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Erikoissairaanhoitoon on keskitetty sellaisten tautitapausten diagnostiikka ja hoito, jotka vaativat pääsääntöisesti keskitettyjä resursseja. Sairaanhoitopiirin kuuluu huolehtia alueen erikoissairaanhoidosta niin normaaliajan häiriötilanteissa kuin poikkeavissa oloissa ohjaamalla potilasvirtoja ja jakamalla työt tarkoituksenmukaisesti. Tämä toteutetaan jakamalla hoidettavat potilaat siten, että akuutin erikoissairaanhoidon toimintakapasiteetti lisääntyy tarvittavassa määrin. 

Biologisen agenssin aiheuttamaan vaaratilanteeseen liittyy helposti uhka niin suuresta potilasmäärästä, että erikoissairaanhoidon kapasiteetti kaikkine sisäisine varajärjestelyineen ylittyy. Toisaalta kun biologisen agenssin laatu on selvitetty, potilaita voidaan todennäköisesti hoitaa melko samalla tavalla. Silloin hajautetuilla terveyskeskusten, muiden laitosten ja tilapäisten hoitoyksiköiden resursseilla voidaan hoitaa suurehkojakin potilasmääriä, kunhan vain hoidon suuntaviivoista on yhtenäiset ohjeet. 

Biologisen agenssin aiheuttamassa vaaratilanteessa suuronnettomuuden kriteerit ylittyvät helposti. Suuronnettomuustilanteessa sairaalaan tulee yhtaikaisesti hoidettavaksi yli 40 potilasta tai yli 10 vaikeasti sairastunutta. Tällöin johtajaylilääkäri päättää sairaanhoitopiirin valmiusryhmän koollekutsumisesta harkintansa mukaan. Valmiusryhmän vastaa tilanteenmukaisen johtamisen edellyttämistä tehtävistä. Toiminnan suunnittelusta vastaa valmiustyöryhmä. 
 

Diagnostiikan järjestäminen

Sairaanhoitopiirien omistamat kliiniset laboratoriot vastaavat tällä hetkellä suureksi osaksi potilasnäytteistä tehtävästä tarttuvien tautien diagnostiikasta. Nämä laboratoriot eivät yleensä ole valmistautuneet äkillisten suurten näytemäärien tutkimiseen. Niillä ei ole myöskään valmiutta eläin-, ravinto- tai ympäristönäytteiden tutkimiseen. Näissä laboratorioissa on kuitenkin kliinisen mikrobiologian asiantuntemusta, ja siinä mielessä biologisen agenssin aiheuttamassa vaaratilanteessa yhteydenpito kuntien viranomaisten kanssa on tarpeen. Biologisen agenssin aiheuttamassa vaaratilanteessa nopean diagnostiikan organisoinnin perusehto ovat riittävät aluekontaktit, jotta asiantunteva näytteenottokapasiteetti voidaan kohdentaa ajoissa.
 

Hoidon asiantuntemus

Infektiotautien erikoislääkärit työskentelevät pääosin sairaanhoitopiirien organisaatioissa. Heidän koulutuksensa pääpaino ja tehtäväkuva painottuvat kuitenkin vaikeisiin sekundaari-infektioihin ja sairaalatartuntoihin. Biologisten agenssien aiheuttamat taudit ja niiden hoito ovat tuttuja, mutta suurten potilasmäärien hoidon organisoiminen hajautetuissa resursseissa vaatii erityisvalmiuksia. Eräissä tartuntaepidemioissa (esim. resistenttien bakteerien leviäminen) sairaanhoitopiirin infektiolääkärit ovat joutuneet organisoimaan toimintaa, joka periaatteellisesti vastaa biologisen agenssin aiheuttaman vaaratilanteen vaatimaa menettelyä. Näissä tilanteissa alueen hoitoyksiköiden verkoston tuntemus auttaa valmentautumaan myös poikkeustilanteita varten.
 

Erikoissairaanhoidon toimintaedellytysten turvaaminen biologisen agenssin aiheuttamassa vaaratilanteessa

Sairaalat ovat ainakin jossain määrin strategisia kohteita. Erikoissairaanhoidossa on runsaasti elintärkeää toimintaa, jota biologisten agenssien aiheuttamat joukkosairastumiset voivat vaarantaa. Biologinen agenssi voi lamauttaa sairaalan paitsi tahallisen toiminnan tuloksena myös silloin, kun tarttuvaa tautia sairastavien potilaiden hoitoonohjauksessa ei ole riittävästi otettu huomioon sairaalan elintärkeiden toimintojen turvaamista. Näihin kuuluvat esim. synnytykset, tapaturmien hoito ja siihen liittyvä toimenpidevalmius. Sairaanhoitopiirin valmiussuunnitelmassa on pohdittava, miten toiminta tarvittavassa laajuudessa voidaan turvata, vaikka tartunnanvaarallisia potilaita joudutaan hoitamaan sairaanhoitopiirin yksiköissä. Sairaanhoitopiirin sairaaloiden tarkoituksenmukainen työnjako on tässä avainkohtia. Vaikka osassa sairaanhoitopiireistä on vain yksi erikoissairaanhoidon toimintayksikkö, on tartuntatautien hoidossa heti alussa näissäkin sairaanhoitopiireissä pohdittava hajautetun hoidon mahdollisuutta yhteistyössä perusterveydenhuollon laitosten kanssa.
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon