Valtakunnalliseen tartuntatautirekisteriin on vuodesta 1987 lähtien kerätty tietoa merkittävistä sukupuolitaudeista kuten klamydiasta, tippurista, kupasta ja HIV infektiosta. Tieto on rajallista, eikä se anna riittäviä valmiuksia torjuntatyötä suunniteltaessa ja kohdennettaessa. Tietoa ei kerätä muista sukupuoliteitse tarttuvista taudeista kuten papillooma- ja herpesvirusinfektioista. Tietoaukkojen paikkaamiseksi käynnistyi 1995 ns. anturikeskustoiminta. Anturikeskuksiksi valittiin terveyskeskuksia, sukupuolitautien poliklinikoita ja Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimipisteitä eri puolilta Suomea. Kussakin toimipisteessä tiedot on kerätty yhdenmukaisesti tartunnansaaneilta ja sukupuolitautien poliklinikoilla myös sellaisilta, joilla ei ole todettu sukupuolitautitartuntaa.

Neuvottelukunta totesi, että anturikeskustoiminta oli täyttänyt sille asetetut odotukset tuottaen laajempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa torjuntatyötä varten ja toiminnan jatkaminen on perusteltua.

Tuloksia on julkaistu aikaisemmin muun muassa Suomen Lääkärilehdessä ja yhtenä kerätyn aineiston päätuloksena todettiin klamydiainfektioiden määrän pysyttelevän vakaasti suurena vuodesta toiseen. Klamydia on naisilla tavallisin sukupuolitaudin aiheuttaja. Tartunta on tavallisimmin kotimainen. Naiset saavat tartunnan useimmiten vakituiselta seksikumppaniltaan ja miehet satunnaisissa suhteissa. Tavallisimmin sairastuneet ovat nuoria, ehkäisypillereitä käyttäviä naisia, joille kondomin käyttö on vierasta.

Tulosten pohjalta pohdittiin konkreettisia toimia (valistuksen lisääminen, seulontatestien käyttö) klamydian vastustamistyön tehostamiseksi. Tartuntatautien neuvottelukunta esitti, että anturikeskusten tiedot tulisi saattaa sairaanhoitopiirien käyttöön tulevien interventioiden suunnittelussa käytettäviksi. 

Syksyn aikana hullun lehmän tautiin liittyvä kohu eri puolilla Eurooppaa on lisännyt asian ajankohtaisuutta myös Suomessa. Eläinten kohdalla Suomi on hyväksynyt yhteiseurooppalaiset normit BSE testien toteuttamisesta. Yhtään hullun lehmän tautia sairastavaa eläintä ei Suomessa ole todettu. 

Variantin Creutzfelt Jacobin taudin seuranta Suomessa perustuu Kansanterveyslaitoksen ohjeistukseen ja se on toteutettu toistaiseksi erillisen projektin muodossa. Yhtään varianttia tautimuotoa ei Suomessa ole todettu. Sporadisen CJDn mahdollista siirtymistä veren välityksellä on tarkoin seurattu ja tutkittu vuosien ajan, eikä viitettä tällaisesta siirtymisestä ole. Tieteellinen näyttö siirtymisestä puuttuu myös vCJDn kohdalta, mutta siitä huolimatta monet maat ovat rajoittaneet verenluovutuksen ulkopuolelle henkilöt jotka ovat oleskelleet Iso-Britanniassa kumulatiivisesti kuusi kuukautta 1980-1996 välisenä aikana. Vastaavien rajoitusten käyttöönoton tarpeellisuudesta on nyt alettu keskustella myös Suomessa. 

Neuvottelukunta totesi tieteellisen näytön mahdollisesta veren välityksellä tapahtuvasta siirtymisestä olevan edelleen puutteellista ja sen perusteella ei päätöksiä voida tehdä. Terveydenhuoltohenkilökunnan tiedon ajantasaistamiseksi Kansanterveyslaitos laatii BSE/vCJD tiedotteen sairaanhoitopiireille.

HIV-tilanne on nopeasti huonontunut Suomen lähialueilla, erityisesti Venäjällä ja Virossa. Yli 95 prosenttia tartunnan saaneista on ruiskuhuumeiden käyttäjiä, mikä edesauttaa epidemian nopeaa leviämistä. Taloudellisen ahdingon seurauksena osa huumeidenkäyttäjistä rahoittaa aineiden käytön prostituutiolla, mikä mahdollistaa HIV epidemian leviämisen muuhun väestöön. Neuvottelukunta piti yleisen tiedotuksen lisäämistä tässä vaiheessa tarpeellisena. Suomessa jatketaan aktiivista huumeiden käyttäjien infektioiden torjuntatyötä, joka näyttäisi tässä vaiheessa hidastaneen epidemian leviämistä meillä.