BSE-valvontaohjelma Suomessa - nopea BSE-diagnostiikka |
||
|
Hannele Tapiovaara, EELA Liisa Sihvonen, EELA |
||
| BSE:n (ns. hullun
lehmän taudin) pikatestaus on aloitettu Suomessakin. Meillä käytetään
Western blot -menetelmää, joka on muita menetelmiä työläämpi
toteuttaa, mutta myös tarkempi.
Nautojen BSE-tauti kuuluu siirrostettaviin sienimäisiin aivorappeutumiin (TSE), joissa epänormaalia prioniproteiinia kertyy aivokudokseen. Taudin aiheuttaja on nykykäsityksen mukaan puhdas proteiinipartikkeli, prioni. Tarttuvat prionit (PrPSc) muodostuvat suurelta osin tai ehkä kokonaankin normaalista solun prionista tai sen edeltäjästä, vaikkakin muuntumisen yksityiskohdat ovat vielä epäselviä. Muuntumisen seurauksena prionista tulee proteaasiresistentti se ei metaboloidu normaalisti, kasautuu aivokudokseen ja kykenee muodostamaan säikeitä. Seurauksena aivoihin muodostuu tyypillisiä sienimäisiä muutoksia, joiden perusteella taudin histopatologinen diagnoosi tehdään. Histopatologinen tulos on luotettava, joskin sen ongelmana on hitaus tutkimus kestää useita viikkoja. Suomessa hermosto-oireisia nautoja on EELAn patologian osastossa tutkittu histopatologisesti jo vuosien ajan eikä BSE-tautia ole todettu. EU:n pysyvä eläinlääkintäkomitea päätti BSE- valvontaohjelmasta 22.11.2000. Uusien BSE-pikatestejä käytetään ohjelmaan kuuluvien nautojen tutkimuksessa. Komission päätökseen 2000/764/EC perustuen vuoden 2001 alusta lähtien tulisi kaikissa EU-maissa tutkia kaikki hätäteurastetut yli 30 kk:n ikäiset naudat, neurologisesti oireilevat naudat sekä osa tiloilla itsestään kuolleista naudoista BSE:n varalta. Myöhemmin BSE- valvontaohjelmaa laajennettiin vielä kaikkiin yli 30 kuukauden ikäisiin nautaeläimiin. Testaamattomat naudat on poistettava ravintoketjusta ja hävitettävä. 12.12.2000 pidetyssä naudanlihan hallintakomiteassa annettiin alhaisen riskin maille Itävallalle, Ruotsille ja Suomelle mahdollisuus poiketa kaikkien yli 30 kuukauden ikäisten nautaeläinten testaamisesta ns. pikatestillä BSE- taudin varalta. Näissä maissa riittää, että testataan ne naudat, joista tauti todennäköisimmin löytyy, mikäli tautia maassa on. Näin ollen vuonna 2001 valvontaohjelman piiriin Suomessa kuuluvat itsestään kuolleet, hätäteurastetut sekä neurologisesti oireilevat yli 30 kuukauden ikäiset naudat. Lisäksi maahan tuodut ja täällä teurastetut yli kahdenkymmenen kuukauden ikäiset naudat testataan. Kun Maa- ja metsätalousministeriö lisäsi vuoden 2001 alkupuolella tähän joukkoon vielä sairasteurastetut naudat, EELAn arvioidaan testaavan BSE-pikatestillä tänä vuonna noin 20 000 aivonäytettä. Pikastestillä testattavien eläimien ruhoja ei saa jatkokäsitellä teurastamossa ennen kuin BSE-pikatestin tulos on osoittautunut negatiiviseksi. Mikäli testin tulos on positiivinen tai epäselvä, ruho odottaa tuloksen varmistamista eikä pääse ravintoketjuun. BSE-pikatestitVuonna 2000 on EU:ssa hyväksytty kolme uudenlaista ns. pikatestiä, jotka perustuvat epänormaalin prioniproteiinin (PrPSc) osoittamiseen kuolleen eläimen aivoista. Testit on evaluoitu BSE-prionin osoittamiseksi oireita osoittavien nautojen aivonäytteistä. Testeissä näytteeksi otettu aivokudos käsitellään proteiineja pilkkovalla entsyymillä, jonka jälkeen prioni tunnistetaan spesifisellä prionivasta-aineella. Pikatestin positiivinen tulos tulee varmistaa immunohistokemiallisesti. Suomessa mahdollisesti löydettävät positiiviset sekä tulkinnaltaan epäselvät näytteet tullaan lähettämään OIE:n BSE-referenssilaboratorioon Englantiin.ELISA-testitTällä hetkellä EU:n hyväksymiä ELISA-testejä (enzyme-linked immunosorbent assay) on kaksi. Toinen testeistä on kehitetty Irlannissa (Enfer Technology Ltd.). Toinen testi on alunperin CEA:n (Commissariat à l´ Energie Atomique) Ranskassa kehittämä testi, jota markkinoi BioRad. Enfer-testin näytepala otetaan selkäytimen aivorungon puoleisesta päästä, BioRadin testissä käytetään aivorungon obex-aluetta. Näytteet suspensoidaan ja käsitellään proteinaasilla, jonka jälkeen näytteessä oleva sairas prioniproteiini (sidotaan ELISA-kuoppalevyjen pohjalle prionispesifisellä vasta-aineella. Sitoutunut proteiini todetaan sekundaarivasta-aineella, johon on liitetty kemiluminisoiva tai entsyymireaktioon johtava reagenssi. Proteaasikäsittelyn jälkeen prioniproteiinia (PrPSc) sisältävä näyte (BSE) nähdään joko väri- tai valoreaktiona. Enferin testi perustuu kemiluminesenssiin, kun taas Bio-Radin testi perustuu värireaktioon.Western blotEELAssa käytettäväksi pikatestiksi on valittu Sveitsissä kehitetty Prionics-Check testi, joka perustuu western blot -menetelmään. Testi on työläämpi suorittaa kuin edellä mainitut ELISA-testit. Sen etuna edellisiin verrattuna on kuitenkin se, että diagnoosin teko on varmempaa, sillä se mahdollistaa sairaan prioniproteiinin tunnistamisen sekä koon että vasta-ainereaktion avulla.Näyte otetaan tarkoitukseen valmistetulla kertakäyttölusikalla viemällä lusikka aivojen foramen magnumin läpi, jolloin sopivan kiertoliikkeen jälkeen saadaan aivonäyte oikealta alueelta. Näyte laitetaan purkkiin naudan korvanumeron kanssa ja toimitetaan laboratorioon. Laboratoriossa näytteen obex-alueelta leikataan pieni pala, suspensoidaan, käsitellään proteinaasilla ja SDS-näytepuskurilla valmistajan ohjeiden mukaan. Proteinaasikäsitelyssä normaali prioniproteiini hajoaa, kun taas sairaasta prioniproteiinista (PrPSc) pilkkoutuu vain pieni osa. Käsittelyn jälkeen näytteet ajetaan SDS-polyakryyliamidigeelissä tarkoituksena on, että näytteen proteiinit erottuvat molekyylikokonsa mukaisesti. Jokaisessa geelissä ajetaan myös positiivinen kontrollinäyte, joka sisältää normaalikokoisen prioniproteiinin ja tunnetun kokoisia proteiineja (molekyylipainostandardi). Geelissä erotetut proteiinit siirretään membraanille, joka käsitellään prionivasta-aineella - tämä sitoutuu sekä positiiviseen kontrollinäytteeseen että näytteistä mahdollisesti löytyvään PrPSc:hen. Membraaniin sitoutunut prionivasta-aine paikallistetaan kemiluminisoivalla sekundaarivasta-aineella, joka valottaa röntgenfilmin vastaavalta alueelta. Näyte on BSE-positiivinen, mikäli siitä proteinaasikäsittelyn jälkeen löytyy prionivasta-aineella tunnistettava, normaalia pienempi (PrP27-30) prioniproteiini. Western blot- menetelmänä on työläämpi kuin elisa-menetelmät. Kuitenkin western blot-testiin päädyttiin useasta syystä. Tärkein syy on se, että testin perusteella tulos on BSE-positiivinen vain, mikäli prionivasta-aine on löytänyt membraanilta juuri oikean kokoiset prionifragmentit (PrP27-30). Prionivasta-aine värjää myös aivokudoksen normaalin prioniproteiinin, joka testin alkuvaiheessa tuhotaan proteinaasikäsittelyllä. Mikäli proteinaasi ei ole syystä tai toisesta hävittänyt näytteen normaaliprionia, nähdään tuloksena terveen kokoinen prioni tai useita vaihtelevan kokoisia prionifragmentteja, jotka eivät ole identtisiä positiivisen BSE-näytteen fragmenttien kanssa. Tällöin proteinaasikäsittely voidaan tehdä uudelleen ja väärien positiivisten tulosten saaminen on ainakin teoriassa mahdotonta. Elisa-menetelmään perustuvissa testeissä tällaiset tekniset virheet saattavat johtaa väärään positiiviseen testin tulkintaan, niinpä elisa-positiivinen tulos on aina varmistettava western blot-menetelmällä. Jos näytteessä ei todeta BSE:tä, tulos faksataan teurastamolle,
jonka jälkeen ruho käsitellään normaalisti. Mikäli
näytteestä löytyy western blot-testissä PrPSc:n kokoinen
prioni, tai mikäli testin tulos on epäselvä, tehdään
testi uudestaan. Lisäksi aivoista leikataan obex-alueelta uusi näytepala,
joka testataan uudelleen pikatestillä. Jos western blot-testin tulokset
ovat toistettavasti positiiviset tai tulos edelleen epäselvä,
lähetetään näyte immunohistokemiallista tutkimusta
varten OIE:n referenssilaboratorion Englantiin. Tutkimuksen tulos valmistuu
parin viikon kuluessa.
Kuvassa western blot-menetelmällä tehty BSE-testin
tulos (Prionics AG, Sveitsi). CO=yhdistetyt terve prioni ja molekyylipainostandardi,
BSE= BSE-positiiset aivonäytteet, NEG= normaalit aivonäytteet.
|
||
|
|
||
|
|
||