Brittiläinen tutkimus on merkittävä erityisesti mikrobilääkepolitiikan kannalta. Osa lääketeollisuudesta on luonnollisesti pyrkinyt löytämään argumentteja mikrobilääkkeiden käytön kontrollointia vastaan, ja julkaistu brittiläinen tutkimus tukee tätä linjaa. 

Brittiläisten tutkijoiden tulkinta on kuitenkin täysin Kansanterveyslaitoksen mikrobilääkelaboratorion tutkimusryhmän käsityksen vastainen. Ryhmä on lukuisissa tutkimuksissa osoittanut, että mitä enemmän ihminen käyttää mikrobilääkkeitä, sitä useammin hänen bakteerinsa ovat resistenttejä. Tämä on ollut myös tiedeyhteisön yleisesti hyväksymä hypoteesi. Lisäksi ryhmä on osoittanut, että ihminen ei Suomessa juurikaan saa ruoan, lihan tai vihannesten, mukana resistenttejä bakteereita. Koska brittiläinen tutkimus puhuu tätä hypoteesia vastaan, tutkittiin samalla tutkimusasetelmalla suomalaisia villieläimiä.

Tutkimuksessa selvitettiin Uudellamaalla kaadettujen 16 hirven ja 7 valkohäntäpeuran sekä Turun yliopiston biologian laitoksen ekologian yksikön tutkijoiden Pohjanmaalta pyydystämän 23 peltomyyrän ulosteen normaaliflooran gramnegatiivisten aerobisten bakteerien mikrobilääkeresistenssi (Österblad ym. 2001). Yhteensä eristettiin ja tutkittiin 186 bakteerin herkkyys 15 mikrobilääkkeelle. Jos bakteereihin geneettisesti liittyvää luonnollista resistenssiä ei oteta huomioon, resistenttejä bakteereita ei löytynyt lukuunottamatta yhtä streptomysiinille resistenttiä E. coli -bakteeria. Suomalaisissa villieläimissä ei siis ole käytännössä lainkaan resistenttejä suoliston aerobisia gramnegatiivisia bakteereita.

Mitkä syyt voisivat vaikuttaa tutkimusten eroihin? Asukastiheys ja samalla tietysti mikrobilääkkeiden käyttö pinta-alaa kohti laskettuna on Englannissa aivan toinen kuin Suomessa: Englannissa 378 asukasta neliökilometria kohti, Suomessa 14. Lisäksi maatalouden kuormitus on aivan toista luokkaa; Britanniassa on kymmenen kertaa enemmän lehmiä ja viisi kertaa enemmän sikoja. Vaikka mikrobilääkkeiden käyttö kasvun edistäjinä onkin kielletty, myös eläinten lääkintään käytettävä mikrobilääkkeiden määrä on huomattavasti suurempi Englannissa kuin Suomessa.

Tutkimusryhmä on iloinen siitä, että Suomessa on valmiutta tarvittaessa nopeastikin koota tutkimusaineistoa. Tässä tutkimuksessa tehty yhteistyö Turun yliopiston biologian laitoksen tutkijoiden sekä Uudenmaan alueen metsästäjien kanssa on ollut erittäin miellyttävää. 

Johtopäätös tutkimuksesta on, että bakteerien resistenssi on mitä todennäköisimmin kokonaan ihmisen käyttämien mikrobilääkkeiden aiheuttamaa. Jotta mikrobilääkkeiden teho säilyisi mahdollisimman hyvänä mahdollisimman pitkään, kaiken mikrobilääkkeiden käytön tulisi olla hyvin perusteltua.

Lisää aiheesta:

Gilliver M, Bennett M, Begon M, Hazel S, Hart C. Nature 1999;401:233-4.

Österblad M, Norrdahl K, Korpimäki E, Huovinen P. Nature 2001;409:37-8.