Suomalaisten elintavat ja terveystiedot vuodelta 2000 valmistuneet

 

Suomalaisten elintavat ja terveys -tiedot vuodelta 2000 valmistuneet

 

Satu Helakorpi, KTL
 (09) 4744 8616, satu.helakorpi@ktl.fi

 
Elintavoilla on keskeinen merkitys kansantautien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Kansanterveyslaitoksen vuonna 1978 aloittaman valtakunnallisen elintapojen ja terveyden seuran-nan vuoden 2000 tiedot ovat valmis-tuneet. Tulokset perustuvat 3 468:n 15 - 64-vuotiaan suomalaisen vastauksiin.
 

Suomalaiset ilmoittavat tehneensä varsin paljon elintapojen muutoksia terveydellisistä syistä. Kuluneen vuoden aikana 38 % on vähentänyt rasvan määrää, 19 % muuttanut rasvan laatua, 33 % lisännyt kasvisten käyttöä ja 30 % on lisännyt liikuntaa. 30 % päivittäin tupakoivista miehistä ja 40 % naisista on yrittänyt lopettaa tupakoinnin viimeisen vuoden aikana. Tupakoinnin muutoksista on erillinen artikkeli tässä lehdessä.
 

Ruokatottumukset paranevat, mutta miesten alkoholinkäyttö lisääntyy


Ruokatottumuksissa on tapahtunut edelleen jonkin verran myönteisiä muutoksia. Rasvaisen maidon ja voin käyttö on jatkuvasti vähentynyt. Myös rasvaisten juustojen käyttö on vähentynyt. Kasviöljyn käyttö ruoan valmistuksesssa on lisääntynyt edelleen.

Alkoholinkäyttö on sen sijaan Suomessa lisääntynyt ja raittiiden osuus vähentynyt. Miesten alkoholin viikkokulutus vuosina 1999 - 2000 on runsaampaa kuin vuosina 1997 - 1998. Naisilla vastaavaa kulutuksen lisääntymistä ei kuitenkaan ole tapahtunut.
 

Vapaa-aika entistä liikunnallisempaa


Vapaa-ajan liikunnan harrastaminen on lisääntynyt 1980-luvun alusta näihin päiviin. Vuonna 2000 miehistä 59 % ja naisista 63 % ilmoittaa harrastavansa vapaa-ajan liikuntaa vähintään kahdesti viikossa. Työmatkaliikunta lisääntyi lamavuosina, mutta on nousukauden tultua vähentynyt uudelleen. 

Jo 1970-luvun loppupuolella alkanut sekä miesten että naisten ylipainon lisääntyminen on pysähtynyt 1990-luvun puolivälissä. Ylipainoisia on kuitenkin edelleen paljon: vuonna 2000 51 % miehistä ja 37 % naisista oli ylipainoisia (painoindeksi > 25). Myös varsinainen lihavuus (painoindeksi > 30) on jonkin verran yleistynyt 1970-luvun lopusta (1978 - 80 lihavia oli 9 % , vuosina 1998 -2000 miehistä 12 % ja naisista 11 %).
 

Tupakointi ja ylipaino yleisempiä alemmissa koulutusryhmissä


Alimpaan koulutusryhmään (alin syntymävuoden koulutustertiili) kuuluvilla suomalaisilla päivittäistupakointi on yleisempää kuin muissa koulutusryhmissä. Terveelliset ruokatottumukset eivät ole kahdessa alimmassa koulutusryhmässä yhtä yleisiä kuin ylimmässä koulutusryhmässä. Erot terveellisissä ruokatottumuksissa ovat vuosien mittaan pienentyneet, mutta tupakointierot ovat kasvaneet. Alemmissa koulutusryhmissä ylipainoisuus on yleisempää kuin ylimmässä koulutusryhmässä.

Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2000 -tutkimuksen julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan myös internetissä osoitteessa http://www.ktl.fi/publications/avtk/avtk2000.pdf.

Lähde: Helakorpi S., Uutela A., Prättälä R., Puska P: Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2000. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B8/2000.
 

Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon