Tutkimuksissa etsitään keinoja aikuistyypin diabeteksen ehkäisyyn

 

Tutkimuksissa etsitään keinoja aikuistyypin diabeteksen ehkäisyyn 
 

Jaakko Tuomilehto, KTL
(09) 4744 8316, jaakko.tuomilehto@ktl.fi

 
Aikuistyypin diabetes on erittäin nopeasti kasvava kansanterveysongelma. Seuraavan 25 vuoden aikana näiden potilaiden lukumäärän arvioidaan suurenevan 1,5-kertaiseksi, jolloin nykykriteereillä lääkehoitoa tarvitsevia diabeetikkoja olisi noin 300 000. Tämän lisäksi aikuisväestöstä 15-20 % on henkilöitä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto ja tämän johdosta suuri todennäköisyys sairastua diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Diabeteksen hoidosta on tehty suosituksia jo pitkään. Kuitenkin diabeteksen ehkäisystä on aikaisemmin puhuttu varsin vähän, mutta tämä asia on nyt tullut erittäin ajankohtaiseksi. Tähänastiset, joskin harvat, tutkimukset osoittavat, että sairastumista aikuistyypin diabetekseen voidaan vähentää tai taudin alkamisikää voidaan merkittävästi viivästyttää elämäntapamuutoksin. 

Aikuistyypin diabetes on merkittävä kansanterveysongelma. Valtaosa diabeetikoista on aikuistyypin diabeetikkoja. Heidän lukumääränsä lisääntyy nopeasti kaikkialla maailmassa. Suomessa on arvioitu, että diabeetikkojen määrä kasvaa 1,5-kertaiseksi seuraavien 25 vuoden aikana. Tällöin nykykriteereillä hoitoa tarvitsevia diabeetikkoja on noin 300 000. Diabetes syntyy vähitellen perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksesta. Perinnöllinen alttius aikuistyypin diabetekseen on välttämätön, mutta ei riittävä edellytys taudin syntymiselle.

Aikuistyypin diabeetikoilla esiintyvät sydän- ja verisuonitaudit ja muut diabeteksen komplikaatiot vaativat kalliita hoitotoimenpiteitä ja aiheuttavat vajaakuntoisuutta ja ennenaikaista kuolleisuutta. Tällä hetkellä aikuisväestöstä on diabeteksen hoidossa noin 3 %, muta tämä ryhmä kuluttaa kaikista terveydenhuollon kustannuksista noin 12 %. Diabetes on siis myös erittäin kallis tauti.

Aikuistyypin diabeteksen vaaratekijät

Aikuistyypin diabeteksen tärkeimmät vaaratekijät tunnetaan varsin hyvin. Diabetes on vanha tauti ja jo satoja vuosia on tiedetty ylipainon liittyvän aikuistyypin diabeteksen syntyyn. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on tullut myös vakuuttavaa näyttöä liikunnan puutteen merkityksestä diabetesta lisäävänä tekijänä. Runsasrasvainen, paljon tyydyttynyttä rasvaa sisältävä ja niukkakuituinen ruokavalio edistää diabeteksen syntyä.

Koska diabetekseen liittyy voimakas perinnöllinen alttius, voidaan suoraan arvioida, että noin puolet aikuistyypin diabeetikkojen sukulaisista kantaa taudille altistavia perintötekijöitä. Heillä on korkea vaara sairastua diabetekseen. Muita korkean riskin ryhmiä ovat naiset, joilla on aikaisemmin todettu raskaudenajan diabetes, verenpainepotilaat sekä henkilöt, joilla on satunnaisesti tai lievästi kohonneet veren glukoosiarvot. Ylipainoiset henkilöt, joiden kehon painoindeksi ylittää huomattavan lihavuuden rajan (30 kg/m ) ovat vaarassa sairastua diabetekseen erityisesti, jos henkilö on samanaikaisesti vatsakas.

Aikuistyypin diabeteksen ehkäisy

On yllättävää, että aikuistyypin diabeteksen ehkäisystä on aikaisemmin tehty vain muutamia yksittäisiä tutkimuksia. Tauti kehittyy pitkän ajan (10 - 20 vuoden) kuluessa ja näin ollen muutettavissa oleviin vaaratekijöihin voidaan periaatteessa vaikuttaa tämän prosessin missä vaiheessa tahansa. 1970-luvulla Englannissa ja Ruotsissa tehtiin kolme tutkimusta, joissa verrattiin silloisten diabeteslääkkeiden vaikutusta diabeteksen ehkäisyssä henkilöillä, joilla oli lievästi kohonnut verenglukoosi. Nämä tutkimukset eivät tuoneet selkeitä vastauksia pääkysymykseen, joskin ruotsalaistutkimuksessa lääkehoidon ja dieettineuvonnan kombinaatio näytti toimivan hyvin. Nämä tutkimukset olivat potilasmääriltään varsin pieniä ja täten tulokset ovat jääneet epävarmoiksi. 1990-luvulla on julkaistu tuloksia kahdesta tutkimuksesta, joissa on elämäntapamuutosten avulla pyritty vähentämään diabeteksen kehittymistä henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto glukoosirasituksessa. Ruotsissa ja Kiinassa tehdyissä tutkimuksissa ravintoneuvonta ja liikuntaneuvonta vähensivät diabeteksen ilmaantuvuutta noin 40 - 50 %:lla 5 - 6 vuoden tutkimusjakson aikana. Ongelmana tulosten tulkinnalle näissä tutkimuksissa on ollut se, että tutkittavia henkilöitä ei oltu satunnaistettu tutkimusryhmiin. Joka tapauksessa nämä tutkimukset antoivat lupaavaa näyttöä siitä, että elämäntapamuutosten avulla voidaan tautiprosessia viivästyttää tai se voidaan pysäyttää.

Tämän hetken tutkimukset 

Tällä hetkellä on käynnissä muutamia aikuistyypin diabeteksen ehkäisymahdollisuuksia testaavia tutkimuksia. Elämäntapamuutosten vaikutusta henkilöillä, joilla on heikenteynyt glukoosinsieto, tutkitaan Yhdysvalloissa ja Suomessa. Kummassakin tutkimuksessa tutkimushenkilöt on satunnaistettu tutkimusryhmiin. Amerikkalaisessa tutkimuksessa on mukana myöskin Metformiinilääkitys, mutta suomalaisessa tutkimuksessa käytetään ainoastaan elämäntapamuutoksia. Amerikkalaistutkimuksesta ei ole toistaiseksi väliaikatietoja olemassa, mutta tutkimuksen on oletettu päättyvän vuonna 2002. Eräissä menossa olevissa tutkimuksissa selvitetään uudempien diabeteslääkkeiden vaikutusta tautiprosessin pysäyttämiseen henkilöillä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto. Näistä tutkimuksista myöskin on odotettavissa tuloksia lähivuosina.

Suomalainen diabeteksen ehkäisytutkimus

Suomalainen tutkimus käynnistyi vuonna 1993. Sen tarkoituksena on selvittää voidaanko elämäntapamuutoksilla vaikuttaa aikuistyypin diabeteksen kehittymiseen. Tutkimukseen on valittu henkilöitä, joilla on heikentynyt glukoosinsieto. Tämän lisäksi kaikki henkilöt ovat vähintään lievästi ylipainoisia (painoindeksi yli 25 kg/m ). Tutkimusta on johdettu Kansanterveyslaitoksen diabeteksen ja geneettisen epidemiologian yksiköstä. Tutkimukseen osallistuu viisi keskusta: Helsinki, Kuopio, Tampere, Turku ja Oulu ja yhteensä mukana on 522 keski-ikäistä henkilöä.

Tutkittavat jaettiin interventioryhmään ja vertailuryhmään. Interventioryhmässä henkilöt saivat yksilöllistä ravintoneuvontaa ja liikuntaohjausta. Vertailuiryhmässä tutkittavat kävivät vuosittain mittauksissa sekä ravitsemusterapeutin ja lääkärin luona, jolloin he saivat ohjeita terveyden edistämisestä. Ravinto-ohjauksessa pyrittiin laihduttamiseen, ravinnon rasvan ja erityisesti tyydyttyneen rasvan määrän vähentämiseen ja kuidun saannin lisäämiseen. Liikuntaohjelmassa pyrittiin tehostamaan päivittäistä hyötyliikuntaa ja myöskin kuntosalityyppistä liikuntaa.

Alustavat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että interventioryhmän henkilöt laihtuivat enemmän kuin vertailuryhmä: ensimmäisen vuoden jälkeen painonpudotus oli 4,7 kg, kun se vertailuryhmässä oli 0,8 kg. Interventioryhmässä myös plasman glukoosi- ja insuliiniarvot alenivat enemmän interventio- kuin vertailuryhmässä ja tämän lisäksi edullisia muutoksia todettiin verenpaine- ja lipidiarvoissa.

Tässä tutkimuksessa tehtiin keväällä 2000 ensimmäinen analyysi diabeteksen ilmaantuvuudesta. Tällöin interventioryhmässä oli tullut 26 diabetestapausta ja vertailuryhmässä 57. Kaiken kaikkiaan koko tutkimuksen aikana ero diabeetikkojen määrässä ryhmien välillä oli 58 %. Tämä ero oli selvästi tilastollisesti merkitsevä ja antoi näin ollen vastauksen peruskysymykseen: Aikuistyypin diabetesta voidaan tehokkaasti ehkäistä elämäntapamuutoksilla. Muutokset eivät tarvitse olla radikaaleja. Jo suhteellisen vähäisetkin muutokset vaikuttavat edullisesti.

Aikuistyypin diabeteksen ehkäisy väestötasolla

Suomessa järjestettiin diabeteksen ehkäisyn ja hoidon kehittämisohjelman konsensuskokous tammikuussa 2000. Tämä konsensuskokous asetti ohjelman päätavoitteeksi aikuistyypin diabeteksen ehkäisyn. Tässä ohjelmassa tullaan toteuttamaan koko väestöön suuntautuvia toimenpiteitä sekä korkeariskisille yksilöille suunnattuja toimenpiteitä. Diabeteksen ehkäisyohjelmaa on ryhdytty suunnittelemaan ja ensimmäiset toimenpiteet käynnistyvät vuonna 2001. Aikuistyypin diabeteksen ehkäisy tulee luonnollisesti osaksi perusterveydenhuoltoa ja työterveyshuoltoa, mutta toimijoihin kuuluu monia muitakin tahoja terveydenhuollon lisäksi. Diabetesliitto on käynnistänyt myös yhteistyön Sydänliiton kanssa, sillä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyn ja diabeteksen ehkäisyn tavoitteet ovat yhdenmukaiset. Suomi on ensimmäinen maa, joka on päättänyt toteuttaa valtakunnallisen ohjelman aikuistyypin diabeteksen ehkäisemiseksi. Jälleen tässä terveyden edistämisasiassa Suomi on tiennäyttäjänä. Lähivuodet osoittavat, miten ohjelma saadaan toimivaksi ja missä määrin maassamme diabeteksen ilmaantuvuutta voidaan ehkäistä tai sen alkamisikää viivästyttää. Vaikkakin ohjelma tulee vaatimaan huomattavia resursseja, diabeteksen ehkäisystä ja alkamisiän viivästyttämisestä tulee erittäin suuria kustannussäästöjä, jotka tulisi ohjata ainakin osittain aikuistyypin diabeteksen ehkäisyohjelman tarpeisiin.
 
Lehden aineistoa lainattaessa lähde on aina mainittava.
Takaisin sisällysluetteloon