Talven influenssaepidemioiden pääasiallisin aiheuttaja Suomessa on edelleen H1N1-alatyypin influenssa A -virus, jota vastaan syksyn 2000 influenssarokotus indusoi hyvin vasta-aineita (Kansanterveys-lehti 2001/1:7). Tammikuussa alkoi kertyä löydöksiä myös influenssa B -viruksista, joita eristettiin mm. muutamista varuskunnista. Myös muualla Euroopassa influenssa B -virukset ovat lisääntyneet, mutta paikallinen epidemia on raportoitu toistaiseksi vain Islannista. Yhdysvalloissa B-virusten osuus kauden influenssaviruksista oli helmikuun alussa 28 % ja Kanadassa peräti 86 %. Influenssa B -virusten aktiviteetin voi otaksua lisääntyvän myös Euroopassa.

Vielä syksyllä oli jossain määrin epäselvää, miten hyvän suojan rokotus antaisi lähestyvän talven influenssa B -viruksia vastaan. Eteläisellä pallonpuoliskolla kesämme 2000 aikana eristetyt B-virukset olivat muistuttaneet antigeenisesti enemmän uutta B/Sichuan/379/99-muunnosta kuin syksyn 2000 rokotevirusta B/Yamanashi/166/98. Eron perusteella B/Sichuan/379/99 valittiin keväällä 2001 eteläisellä pallonpuoliskolla käytettävän rokotteen B-virukseksi (WHO Wkly Epid Rec 2000;75:330-333).

Ensimmäiset tänä talvena Suomessa eristetyt influenssa B -virukset on analysoitu ja syksyn influenssarokotusten kykyä indusoida niille vasta-aineita on tutkittu KTL:ssa. Kuvio 1 [KUVA PUUTTUU] osoittaa Suomessa tammikuussa 2001 eristetyn influenssa B-viruksen (B/Finland/772/01) HA1-geenin (viruksen muuntuvin rakenne) sukulaisuuden yllä mainittuihin ja eräisiin muihin B-viruksiin. Sukupuun janojen pituus vastaa virusten geneettisiä etäisyyksiä. Suomesta eristetty virus kuului uuteen kehityshaaraan, joka B/Sichuan/379/99-viruksen tapaan, mutta siitä erillään, on loitonnut syksyn 2000 rokoteviruksen edustamasta haarasta. Ero rokotevirukseen (8 aminohappoa HA1:ssa) ei ole huolestuttava, mutta viittaa siihen, että rokoteviruksen vaihtaminen tulee tarpeelliseksi.

Kuvasta 2 ilmenee [KUVA PUUTTUU], miten syksyn 2000 rokotukset indusoivat hemagglutinaatiota estäviä vasta-aineita uutta B/Finland/772/01-virusta vastaan. Kun 47 varusmiestä käsittävässä aineistossa hyvää suojaa merkitsevä vasta-ainetaso (titteri 40) ennen rokotusta mitattiin vain yhdellä varusmiehellä (2 %), nosti rokotus lukumäärän 36:een (77 %). Epideemisissä viruksissa tapahtunutta muutosta kuvastaa, että rokotuksen antama vasta-ainesuoja edellisen talven influenssa B -virusta vastaan (B/Finland/767/00) oli vielä parempi (32% ennen rokotusta, 94% rokotuksen jälkeen). Vaikka suoja uusia B-viruksia kohtaan jäi optimaalisesta, syksyn 2000 influenssarokotusten kykyyn nostaa vasta-aineita talven 2000/2001 epideemisiä influenssaviruksia kohtaan voidaan olla tyytyväisiä sekä influenssa A -virusten (KT-lehti 2001) että influenssa B-virusten osalta.