Keski-Euroopassa influenssa A/H1N1-virusten aiheuttamat epidemiat kääntyivät laskuun viikolla 6 (Ranska, Belgia, Saksa, Puola) ja viikolla 7 (Englanti, Sveitsi). Pohjois-Euroopassa lasku alkoi hieman myöhemmin ja näkyi esimerkiksi Helsingissä (terveyskeskuskäynnit ja poissaolot päiväkodeista) viikolla 8. Välimeren maissa influenssaa esiintyi tänä talvena vain nimeksi.
 

A/H1N1-influenssalasten ja nuorten tauti

A/H1N1-epidemian aiheutti odotetusti uusi, vuonna 1999 ensi kertaa todettu virusmuunnos A/New Caledonia/20/99. Aiempien H1N1-epidemioiden tapaan (Suomen Lääkäril. 1987;42:1047-54) se näyttää pystyneen aiheuttamaan tautia lähinnä lasten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Helsingin kouluissa korkein viikottainen poissaolojen määrä (5,5 %) kirjattiin viikolle 6. Viiteen prosenttiin yltäviä poissaoloja on viimeksi kirjattu Helsingissä talvella 1992, jolloin isohkon A/H3N2-epidemian lisäksi liikkeellä oli vähäisessä määrin A/H1N1-viruksia. Myös Helsingin päiväkodeissa viikottaisten poissaolojen huippu (19,0 %) osui viikolle 6. Enemmän poissaoloja päiväkodeista on kirjattu 1990-luvulla vain tammikuussa 1996, jolloin isohkoa epidemiaa olivat aiheuttamassa sekä A/H3N2- että A/H1N1-virukset.

Lasten alttius tänä talvena on ymmärrettävää jo siksi, että epidemian mittasuhteissa H1N1-viruksia on esiintynyt 1990-luvulla esimerkiksi Suomessa vain talvella 1991 (Suomen Lääkäril. 1992;47:2484-9) sekä talvella 1996 (Suomen Lääkäril. 1996;51:2095-2100). Vahvaa perusimmuniteettia ei ole päässyt kehittymään. Se näkyi myös varusmiespalvelua suorittaneiden vasta-aineissa syksyllä 2000 ( Kansanterveys-lehti 10/2000:7).

1980-luvulla ja jo ennen sitä hankittu vasta-ainevälitteinen perusimmuniteetti tuskin on ainoa selitys monissa maissa tänä talvena todettuun taudin vähäisyyteen vanhemmalla väestöllä. Saattaa olla, että H1N1-virukset tarttuvat H3N2-viruksia huonommin ja vaativat varuskuntien, koulujen, päiväkotien ja muiden "ruuhkaisten" yhteisöjen altistusolosuhteita. 

H1N1-influenssan vähäisyys vanhuksilla ja syksyn 2000 influenssarokotusten kyky nostaa hyvin vasta-aineita ( Kansanterveys-lehti 1/2001:7) herättävät toiveen siitä, että yli 65-vuotiaille ominainen, paljolti influenssasta johtuva talvinen "ylikuolleisuus" (Suomen Lääkäril. 2000;55:3695-701) on voinut jäädä tänä talvena aiempia vuosia vähäisemmäksi. Suomen tilannetta selvitetään ja siihen palataan tässä lehdessä. Yhdysvalloissa influenssasta ja keuhkokuumeesta johtuva kuolleisuus on jäämässä tuntuvasti viime vuosia alhaisemmaksi.
 

Influenssa B-virusten kevätspurtti

Influenssa B -epidemiat ovat käynnistyneet Suomessa monesti vasta keväällä. Viimeksi näin tapahtui vuonna 1996. Saattaa kuitenkin käydä niin, että kesän tulo katkaisee epidemian Euroopassa, jolloin on syytä varautua siihen, että B-viruksista on enemmän harmia talvella 2001/02. Syksyllä 2001 käyttöön tulevissa influenssarokotteissa on uusi B-viruskomponentti (B/Sichuan/379/99-tyyppinen virus), joka vastaa nykyisiä, geneettisesti hieman kirjavia B-viruksia paremmin kuin syksyn 2000 rokotevirus B/Yamanashi/166/98. Uusi rokote antaa aiempaa paremman suojan, jos nykyiset B-virukset palaavat talvella 2001/02. WHO:n uusi suositus rokoteviruksista löytyy osoitteesta http://www.who.int/wer/pdf/2001/wer7608.pdf.

Kuvat:

Virologisten influenssalöydösten jakautuma talvella 2001 (viikot 1-8, tilanne 12.3.2001) Euroopassa (FluNet-tietokanta, http://oms.b3e.jussieu.fr/flunet/) ja Suomessa ( http://www.ktl.fi/flu/flu01f.htm).

Virologisten influenssa B -löydösten viikkokertymät (pylväät, vasen Y-akseli) ja osuus influenssalöydöksistä (murtoviiva, oikea Y-akseli) Euroopassa (FluNet-tietokanta, tilanne 12.3.2001).